Teollisuuden kukoistus voi jättää pitkät jäljet maaperään ja pohjaveteen – pilaantuneiden alueiden tutkimiseen ja puhdistamiseen on onneksi tahtoa ja taitoa (Pirkanmaa)
Tampereella, kuten monella muullakin suomalaiskaupungilla, on kunnioitusta herättävä teollisuushistoria. Teollisuus on kuitenkin jättänyt varsinkin aikaisempina vuosikymmeninä maaperään ja pohjaveteen jälkiä, joita setvitään ja siivotaan nyt. Pelkästään Pirkanmaalla on puhdistettu viime vuosina kymmeniä pilaantuneita alueita.
Näsijärveen rajautuvalla Santalahden alueella on puhdistettu pilaantunutta maaperää 1990-luvulta alkaen ainakin kymmenen kertaa. Osa alueesta on nykyään virkistyskäytössä. Kuva: Sabina Mäki / Pirkanmaan ELY-keskus
Kun päivänvalo alkaa pilkottaa reilun kahden kilometrin jälkeen Rantatunnelin läntisessä päässä, eteen avautuu uudenkarhea kerrostaloalue. Vieressä on laaja puisto, joka rajoittuu Näsijärven rantaan. Modernin urbaanissa ympäristössä vain viereisen harjun rinteessä pilkottavat punatiiliset rakennukset vihjaavat, että Tampereen Santalahti on vanhaa teollisuusaluetta. Lisää jälkiä alueen vanhasta elämästä on ollut runsain mitoin maan alla.
”Santalahdessa on ollut pilaantunutta maata laajasti koko alueella”, kuvailee Katariina Rauhala, Tampereen kaupungin kiinteistökehityskoordinaattori. Hänen tehtävänään on selvittää pilaantuneisiin alueisiin liittyviä vastuita kiinteistökauppojen ja -vuokrausten yhteydessä ja tilata kaupungin kiinteistöille ja yleisille alueille tarvittaessa tutkimuksia sekä maaperän puhdistuksia.
Kiinteistökehityskoordinaattori Katariina Rauhala kertoo, että Tampereen kaupungin kiinteistöjä ja yleisiä alueita puhdistetaan usein rakentamisen yhteydessä. Kuva: Katariina Rauhalan kotialbumi
Santalahdessa on ollut teollisuutta vähintään 1880-luvulta lähtien. Alueella on toiminut ainakin kattohuopatehdas, tervatehdas, pahvitehdas, höyläämö, luujauhotehdas, niklaamo ja tulitikkutehdas. Teollisen toiminnan seurauksena maaperään on päässyt muun muassa metalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyä.
Santalahti onkin kuvaava esimerkki kukoistavan teollisuuden pitkän aikavälin ympäristö- ja terveysvaikutuksista, mutta myös siitä, että pilaantuneelle maaperälle ja pohjavedelle on tehtävissä ja tehdäänkin paljon.
Tavoitteena riittävän puhdas maaperä
”Pirkanmaalla tutkitaan ja puhdistetaan pilaantuneita alueita pääasiassa kaavoittamisen ja rakentamisen yhteydessä, kuten Santalahdessakin on tehty. Usein hankkeet ovat merkittäviä myös ympäristön näkökulmasta”, kertoo pilaantuneiden alueiden asiantuntija Satu Honkanen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Pilaantuneen alueen puhdistamisesta on ilmoitettava aina ELY-keskukseen. Näitä niin sanottuja pima-ilmoituksia käsittelevä Honkanen katsoo, että tiiviisti asutulla kaupunkialueella pilaantuneen alueen puhdistamisella on erityistä painoarvoa, sillä haitta-aineet voivat vaikuttaa ympäristön lisäksi monen ihmisen terveyteen.
Vuonna 2018 kuvattujen vanhojen teollisuusrakennusten tilalle on noussut nyt jo uusia kerrostaloja. Takana oleva harju kätkee sisäänsä pohjavesialueen, joka on kemiallisesti huonossa tilassa. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus
Kaupungeissa maaperän tilaa parannetaan erityisen paljon rakentamisen yhteydessä – myös tilanteissa, joissa alueella ei ole varsinaista ympäristö- tai terveysriskeihin perustuvaa puhdistustarvetta. Tällöin puhdistamista ohjaavat rakentamisen laajuus ja tarpeet. Muiden pilaantuneiden alueiden puhdistamistarpeet arvioidaan sen sijaan riskinarvion ja kestävyystarkastelun pohjalta. Katariina Rauhala kertoo, että Tampereella kestävyyttä arvioidaan pitkällä aikavälillä.
”Kaikissa kohteissamme pyrimme muodostamaan näkemyksen siitä, mikä on riittävän puhdas maaperä ja millaisilla toimilla tavoitteet saavutetaan kestävimmällä tavalla”, kiinteistökehityskoordinaattori kuvailee.
Kaupungilla ja ELY-keskuksella säännöllistä tiedonvaihtoa maaperän tilasta
Santalahdessa teollisuuden jälkiä ryhdyttiin tutkimaan ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Samalla vuosikymmenellä ympäristöministeriön muistiossa määriteltiin ensimmäisen kerran erilaisille haitta-aineille raja-arvoja, joiden mukaisesti pilaantuneita alueita ryhdyttiin puhdistamaan Suomessa.
Sittemmin Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt yhteensä kymmenen Santalahden alueen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyvää päätöstä, kun mukaan lasketaan Rantatunneliin sekä alueelle pian ulottuvan ratikan rakentamiseen liittyvät hankkeet. Maaperä on ollut paikoin voimakkaastikin pilaantunut.
”Rantaa on täytetty aikaisemmin maa-aineksilla, jotka ovat olleet osin jätteensekaisia ja useilla eri haitta-aineilla pilaantuneita. Siksi soveltuvin menetelmä puhdistamiseen on ollut massanvaihto, jossa pilaantunut maa on poistettu ja korvattu pilaantumattomalla maalla”, kertoo aluetta valvonut Emmi Pajunen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Santalahdessa on ollut teollisuutta ainakin 1880-luvulta lähtien. Vanhoja teollisuusrakennuksia on purettu uusien asuinrakennusten tieltä. Kuva: Emmi Pajunen / Pirkanmaan ELY-keskus
Olennainen osa pilaantuneiden alueiden hallintaa on niihin liittyvän tiedon laatu ja käytettävyys. Katariina Rauhala kertoo, että Tampereen kaupungille on tärkeää tuntea omistamansa kiinteistöt ja niiden haitta-aineet. Tällöin osataan arvioida riskit sekä kustannukset ja toimia oikein silloin kun rakennetaan.
”Kaikki kaupungin tilaamat julkiset tutkimusraportit lähetetään ELY-keskukselle, joka merkitsee tiedot maaperän tilan tietojärjestelmään. Meillä on myös säännöllistä tiedonvaihtoa ELY-keskuksen valvojien kanssa. Tampereen kaupunki on kehittänyt lisäksi omaa pilaantuneiden alueiden tiedonhallintaa. Paikkatiedon ja tietokannan kehittäminen lisää varmuutta, että maaperästä saatu tieto on saatavilla nyt ja tulevaisuudessa”, Rauhala kertoo.
Maaperän puhdistaminen voi parantaa myös pohjaveden tilaa
Jälkiä ihmisen toiminnasta ei näy vain maaperässä, vaan myös pohjavedessä. Santalahdenkin vieressä kulkeva harjujakso kätkee sisäänsä pohjavesialueen, joka on Tampereen muiden pohjavesialueiden tavoin kemiallisesti huonossa tilassa. Pohjavesien tilaa ovat heikentäneet vuosikymmenten saatossa muun muassa teollisuudessa käytetyt liuottimet ja raskasmetallit sekä vanhat, jo käytöstä poistuneet torjunta-aineet.
"Pohjavedessä näkyy nyt aikaisempien riskitoimintojen jälkiä. Suojelu on haastavaa runsaan nykyisen asutuksen, liikenteen sekä teollisuus- ja yritystoiminnan takia", Satu Honkanen kuvailee.
Pilaantuneen maaperän puhdistaminen on yksi keino pohjavesien tilan parantamiseksi. Santalahti on pilaantunut useilla eri haitta-aineilla, joten soveltuvin menetelmä puhdistamiseen on ollut massanvaihto. Kuva: Emmi Pajunen / Pirkanmaan ELY-keskus
Koko Pirkanmaalla on 32 pohjavesialuetta, joissa on todettu haitallisia aineita ja joiden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Koska haitta-aineet kulkeutuvat maaperästä pohjaveteen, on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen yksi keino pohjavesien tilan parantamiseksi.
"Pirkanmaalla on tunnistettu noin 40 kohdetta, joiden pilaantuneisuuden selvittäminen on tarpeellista pohjaveden suojelemiseksi", Honkanen kertoo.
Osa maaperän puhdistushankkeista osuu onneksi jo nyt pohjavesialueille. Pirkanmaan ELY-keskuksen vuosina 2019–2022 antamista noin 60 pima-päätöksestä 11 on kohdistunut luokitellulle pohjavesialueelle.
Tampereelle kokonaisen pohjavesialueen pilaantumista koskeva pilottihanke
”Pohjavesialueissa on se haaste, että aina ei ole selkeää mistä pilaantuneisuus on lähtöisin ja kuka on pilaaja. Yleensä tarkastellaan vain yksittäisiä kiinteistöjä ja pilaantuneita alueita, vaikka kokonaisuuteen usein vaikuttaa moni eri tekijä”, Katariina Rauhala selvittää.
Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskus ovatkin käynnistämässä parhaillaan kahta valtakunnallista pilottihanketta, joissa kokonaisen pohjavesialueen pilaantuneisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Toinen pilottihankkeista koskee Tampereen Epilänharju-Villilä A -pohjavesialuetta.
”Tämä on tosi hyvä hanke, jonka kautta voidaan ehkä priorisoida oikeita toimenpiteitä. Toivon, että kaupunkien, valtion ja muiden osapuolten välille saataisiin tätä kautta yhteistyötä kokonaisten pohjavesialueiden kokonaiskuvan selvittämisessä ja vaikuttavimpien toimenpiteiden toteuttamisessa”, Rauhala miettii.
Lue lisää:
Pilaantunut maaperä tai pohjavesi (ely-keskus.fi)
Pohjavesien tila karttapalvelussa (vesi.fi)
Meillä töissä: Satu valvoo pilaantuneita maa-alueita ja harrastaa karatea (ely-keskus.fi)