Navigeringsmeny
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma - päällysteiden ylläpito KES

 

Päällysteiden korjaus

Tietä päällystetään asfaltilla.

Tällä sivulla:

Rahoitus ja päällystysohjelma vuodelle 2022

Kokonaisrahoitus päällystettyjen teiden korjauksiin Keski-Suomessa vuodelle 2022 on 11,2 miljoonaa euroa sisältäen uudelleen päällystysten lisäksi muun muassa rakenteen parantamista, paikkauksia sekä tiemerkintöjen tekemisen ja kunnostamisen.

Kartta: KES ELY Päällystysohjelma 2022

Vuoden 2020 rahoitus oli 14 miljoonaa euroa ja vuoden 2021 rahoitus 11,9 miljoonaa euroa.

Keski-Suomen ELY-keskuksen talvella 2022 kilpailutuksessa olevien urakoiden päällystyskohteiden yhteispituus on noin 100 km ja lisäksi mukana on jalankulku- ja polkupyöräväyliä noin 5 km. Vilkkaalle verkolla päällystystoimenpiteistä kohdistuu noin 60 kilometriä.

Päällystysohjelman lopulliseen pituuteen vaikuttavat mm. urakoiden kilpailutusten tulokset, sideaineena käytettävän bitumin ja päällysteen kuumentamiseen käytetyn kaasun kustannustason muutokset sekä urakoiden työnaikaiset muutokset.

Tavoitepituus vuoden 2022 päällystysohjelmalle on 125 km maanteitä ja 10 km jalankulku- ja polkupyöräväyliä. Vuonna 2020 päällystysohjelman toteutunut pituus oli 145 km ja vuonna 2021 yhteensä 129 km.

Päällystepaikkauksiin käytetään vuoden 2022 rahoituksesta alustavasti noin 1,5 M€. Paikkauksiin käytetyn rahan määrä on kasvanut viime vuosina lisääntyneiden talviajan kiireellisten paikkausten ja toisaalta vähäliikenteisten teiden heikentyvän kunnon vuoksi.

Vallitsevan maailmantilanteen vuoksi päällysteiden kustannustason arvioidaan nousevan merkittävästi vuoden 2021 kustannustasosta. Keski-Suomessa kustannukset voivat nousta kokonaisuudessaan jopa yli miljoona euroa. Päällystysohjelman näkökulmasta kustannustason nousu tarkoittaa noin 20-25 kilometriä toteuttamattomia päällystystöitä eli päällystysohjelman pituudeksi vuonna 2022 jäisi noin 100 km. 

Päällystetty maantieverkko Keski-Suomessa

Keski-Suomessa on päällystettyjä maanteitä 2 895 km ja maanteihin liittyviä asfalttipäällysteisiä jalankulku- ja pyöräilyteitä 424 km.

Kartta: Pääväylät ja päällysteiden korjausluokat Keski-Suomessa

Päällystetyistä teistä ramppeja on 62 km ja kiertoliittymiä 5 kilometriä. Valtakunnallisiin pääväyliin Keski-Suomessa kuuluu 363 kilometriä päällystettyä tietä sisältäen kokonaisuudessaan valtatiet 4 ja 9.

Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeen moottoritien valmistumisen myötä moottoriteiden määrä kasvoi Keski-Suomessa 15 kilometristä 26 kilometriin. Moottoriliikenneteitä Keski-Suomen alueella on yhtensä 30 kilometriä.

Keski-Suomen päällystetyt tiet jakautuvat toiminnallisiin luokkiin seuraavasti:

TOIMINNALLINEN LUOKKA TIEPITUUS
Valtatiet 747 km
Kantatiet 348 km
Seututiet 832 km
Yhdystiet 968 km
Yhteensä 2 895 km


Korjausten näkökulmasta päällystetyt tiet on jaettu korjausluokkiin niiden liikenteellisen merkittävyyden ja aseman perusteella. Korjausluokkien tyypillisiä piirteitä on esitetty alla:

Päällysteiden korjausluokka 1 (PK1): Suuret liikennemäärät, valtakunnallisesti merkittävät reitit ja matkaketjut, maakuntien väliset tärketä reitit

Päällysteiden korjausluokka 2 (PK2): Keskimääräiset liikennemäärät, maakunnallisesti tärkeät yhteydet, maakuntien välinen liikenne

Päällysteiden korjausluokka 3 (PK3): Vähäiset liikennemäärät, paikallinen liikenne ja maankäyttö sekä reitit PK1/PK2-verkolle
​​​​​​

Päällystettyjen teiden kuntokehitys Keski-Suomessa vuonna 2022

Edellä esitetyllä 11,2 M€ rahoituksella ja päällystysohjelman alustavalla pituudella (100 km) huonokuntoisten maanteiden kokonaismäärän ennustetaan Keski-Suomessa kasvavan hieman vuoden 2021 lopun tilanteesta. Tavoitteen mukaisella päällystyspituudella (125 km) huonokuntoisten määrän kasvu saataisiin todennäköisesti estettyä.

Vilkkaasti liikennöityjen väylien kunto saadaan pidettyä edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka huonokuntoisten kokonaismäärä vilkkaalla verkolla tuleekin jonkin verran kasvamaan.

Keskivilkkaiden ja vähäliikenteisten maanteiden osalta rakenteen parantamis- ja päällystystoimenpiteillä sekä paikkaustoimenpiteillä huonokuntoisten määrän kasvua pyritään hillitsemään. Aivan vähäliikenteisimmillä teillä huonokuntoisten määrä tulee todennäköisesti joka tapauksessa edelleen kasvamaan.

Etenkin vähäliikenteisten maanteiden huonokuntoisten määrään vaikuttaa ratkaisevasti talviajan olosuhteet. Toistuva jäätyminen ja sulaminen sekä märät olosuhteet aiheuttavat voimakasta päällysteiden vaurioitumista, mikä voi johtaa ennakoimattoman suureen huonokuntoisten määrän kasvuun. Kaikkea syntyvää huonokuntoisuutta ei tällöin välttämättä saada paikkaustoimenpiteillä tarkoituksenmukaisesti poistettua.

Päällystyksen rahoituksen ja huonokuntoisten määrä viime vuosilta on esitetty alla olevassa kuvassa:

Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunto

Jalankulku- ja pyöräilyvälien kuntoon on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota, minkä johdosta huonokuntoisten väylien määrä on ollut viimeiset vuodet laskusuunnassa Keski-Suomessa.

Jalankulku- ja polkupyöräväylät on jaettu liikenteellisen merkittävyyden perusteella kahten kunnossapitoluokkaan:

  • Pääverkko
  • Perusverkko

Jalankulku- ja pyöräilyvälien kuntoon on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota, minkä johdosta huonokuntoisten väylien määrä on ollut viimeiset vuodet laskusuunnassa Keski-Suomessa.

Keski-Suomen päällystettyjen maanteiden yleinen kuntokehitys ja tulevaisuuden rahoitusnäkymät

Huonokuntoisten määrä on Keski-Suomen päällystetyllä tieverkolla vähentynyt vuosien 2015-2017 panostuksella päällysteiden uusimiseen (rahoitus 14,0-14,7 M€ / vuosi). Viime vuosina päällystetyn verkon huonokuntoisten osuuksien määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla eli huonokuntoisia yhteensä noin 310 kilometriä kunkin vuoden lopussa. Vuosina 2018-2021 rahoitustaso on ollut keskimäärin 10,5 M€.

Keskivilkkaiden maanteiden huonokuntoisten määrää on viime vuosina saatu kokonaisuudessaan vähennettyä, mutta samalla vilkkaimpien maanteiden kuntotilanne on hieman heikentynyt. Vähäliikenteisen verkon osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Huonokuntoisten teiden määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina valtion liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen perusväylänpidon rahoituksen perusteella (Valtion liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032). Huonokuntoisten määrän vähentäminen koko verkolla edellyttäisi rahoitukselta korkeampaa tasoa – vuosia 2015-2017 vastaavalla 14 miljoonan euron jatkuvalla vuosirahoituksella korjausvelkaa ja huonokuntoisten kokonaismäärää olisi todennäköisesti mahdollista vähentää pysyvästi päällystetyllä verkolla.

Päällystettyjen maanteiden kunnonhallinta ja korjausten toimintalinjat

Päällystettyjen maanteiden ja jalankulku- ja polkupyöräilyväylien kuntotiedot mitataan ja kunto arvioidaan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla maastossa tehtävillä mittauksilla ja kartoituksilla.

Maanteiden osalta kuntotiedot sisältävät tasaisuuden ja uraisuuden mittauksen sekä vaurioiden kartoituksen. Jalankulku- ja polkupyöräväylien kunnon ratkaisee vauriokartoituksen tulos. Vilkkaimpien teiden kunto mitataan vuosittain ja hiljaisempienkin teiden kunto muutamien vuosien välein.

ELY-keskusten tekemiä päällysteiden korjauksia ohjaa Väyläviraston julkaisema ohje Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjoista (VO 10/2021 pdf), jossa on esitetty valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet päällystettyjen teiden korjaukseen. Toimintalinjoissa kuvataan, kuinka liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) sekä pääväyläasetuksen (933/2018) vaatimuksia maanteiden kunnossapidossa sovelletaan käytäntöön.

Päällystetty tieverkko on edellä mainittujen toimintalinjojen mukaisesti jaettu kolmeen korjausluokkaan liikenteellisen merkittävyyden mukaan. Liikennemäärän lisäksi luokitukseen vaikuttavat myös tien liikenteellinen asema ja erityispiirteet. Vilkkaimmat maantiet kuuluvat korjausluokkaan PK1 ja vähäliikenteiset korjausluokkaan PK3. Keskivilkkaat tiet kuuluvat korjausluokkaan PK2. Korjausluokka vaihtuu tieverkolla vain selvissä muutospisteissä, vaikka liikennemäärä yhteysvälillä vaihtelisi.

Päällysteiden korjausluokkien keskeisiä tunnuslukuja Keski-Suomessa on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko: Päällystettyjen maanteiden tunnuslukuja korjausluokittain Keski-Suomessa:

Vilkkaat maantiet (PK1) Pituus 775 km, keskimääräinen vuorokausiliikenne n. 7 500 ajoneuvoa. Päällysteiden keskimääräinen ikä n. 5 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana maanteistä on päällystetty uudelleen n. 90 %.
Keskivilkkaat maantiet (PK2) Pituus 950 km, keskimääräinen vuorokausiliikenne n. 2 100 ajoneuvoa. Päällysteiden keskimääräinen ikä n. 9 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana maanteistä on päällystetty uudelleen n. 75 %.
Vähäliikenteiset maantiet (PK3) Pituus  1 120 km, keskimääräinen vuorokausiliikenne n. 440 ajoneuvoa. Päällysteiden keskimääräinen ikä n. 18 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana maanteistä on päällystetty uudelleen n. 20 %.

 

Päällystyskohteiden valinta ja priorisointi

Päällystetty tieverkko luokitellaan kuntotiedon perusteella viiteen kuntoluokkaan sekä ennustetaan päällystetyn tieverkon kuntoa tuleville vuosille.

Kuntotilanne ja -ennuste on vuosittain toteutettavien päällystyskohteiden valinnan lähtökohta. Kohdevalinnan yhteydessä optimoidaan vuosittain korjauksiin käytettävissä oleva rahoitus siten, että lopputulos on paras mahdollinen niin tienkäyttäjien kuin väyläomaisuudenhallinnan näkökulmista.

Huonokuntoisuuden raja-arvot muuttuvat nopeusrajoituksen ja liikennemäärän mukaan. Esimerkiksi urasyvyyden osalta huonokuntoisuuden raja-arvo vaihtelee 13 ja 18 millimetrin välillä.

Päällysteiden korjausten toimintalinjojen mukaisesti PK1-luokan kunto säilytetään tavoitetilassa. PK2- ja PK3-luokkien osalta huonokuntoisten määrän kasvu pyritään estämään siten, että PK2-luokka on näistä tärkeämpi. Rahoituksen salliessa korjausluokkien PK2 ja PK3 kuntotilannetta parannetaan tavoitteelliseen kuntotilanteeseen. Valtakunnallisella tasolla Keski-Suomen maanteiden kuntotilanne on keskimääräistä parempi.

Päällystettyjen teiden tavoiteltava valtakunnallinen kuntotila kuvaa sellaista tilannetta, jossa tieverkon kunto vastaa tienkäyttäjien tarpeisiin sekä turvallisuusvaatimuksiin lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä edellyttämällä tavalla, ja korjaustoimenpiteet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Päällystetyn tien parantaminen soratieksi

Erittäin hiljaisten ja huonokuntoisten teiden kunnossapito päällystettynä tienä ei nykyrahoituksella ole aina mahdollista. Korjaamista ja paikkaamista jatketaan tapauskohtaisesti niin kauan kuin se on taloudellista ja teknisesti mahdollista.

Kun päällystetyn tien korjaaminen tai paikkaaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista, tulee harkittavaksi päällystetyn tien parantaminen soratieksi. Liikennemäärän osalta ohjeellinen raja soratieksi parannettaville kohteille on 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL alle 200). Raja ei ole ehdoton vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.

Keski-Suomen maanteillä KVL alle 200 ajon./vrk osuuksia on yhteensä noin 310 km eli noin 11 % kaikista päällystetyistä teistä. Vuonna 2021 tästä tiepituudesta huonokuntoisia oli noin 101 km (33 % tiepituudesta).

Vertailun vuoksi liikennemääräluokassa 50-200 ajoneuvoa vuorokaudessa on sorateiden pituus yhteensä noin 1 400 km.

Tulevien vuosien aikana päällystettyjen teiden parantaminen sorateiksi tulee tapauskohtaisesti ajankohtaiseksi myös Keski-Suomessa.

Keski-Suomen maanteillä KVL alle 200 ajoneuvoa/vrk osuuksia on yhteensä noin 310 km eli noin 11 % kaikista päällystetyistä teistä. Vuonna 2021 tästä tiepituudesta huonokuntoisia oli noin 101 km (33 % tiepituudesta).

Linkkejä:

​​​​

​​​​​Valitettavasti kaikkia huonokuntoisia osuuksia ei saada kerralla kunnostetuksi, vaikka toimenpiteitä tarvitsevat osuudet ovatkin hyvin tienpitäjän tiedossa.