› Takaisin graafiseen esitykseen

Kunnossapito

Tienpidon painopiste kunnossapidossa

Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.

Liikenneviraston linjausten mukaan teiden kunnossapidon painopisteenä ovat päätiet. Muilla teillä toimenpiteet kohdennetaan paikallisten olosuhteiden mukaan siten, että päivittäinen liikkuminen ja kuljetukset turvataan kaikilla maanteillä.

Alueurakoitsijat hoitavat tiet

ELY-keskus tilaa maanteiden ja niihin liittyvien alueiden ja varusteiden hoidon urakoitsijoilta, jotka valitaan kilpailuttamalla. Urakat ovat yleensä viisi- tai seitsemänvuotisia, laajoja palvelusopimuksia tietyllä maantieteellisellä alueella. Urakka-alueita on koko maassa noin 80.  ELY-keskus määrittelee urakkaan sisältyvät työt ja hoidon laatutason Liikenneviraston toimintalinjojen ja laatuvaatimusten perusteella. Urakoitsija toteuttaa työt valitsemillaan menetelmillä, hankkii materiaalit ja koneet sekä vastaa laadusta ja raportoinnista ELY-keskukselle, joka valvoo sopimuksen toteutumista työmaakokouksissa, pistokoetarkastuksin ja katselmuksissa. Toimintalinjoilla varmistetaan samanluokkaisten teiden samantasoinen hoito maan eri osissa.

Alueurakkaan sisältyy mm. teiden talvihoito, sorateiden, levähdys- ja P-alueiden, pysäkkien ja viheralueiden hoito, päällysteiden paikkaus, liikennemerkkien pystytys ja huolto, pientareiden niitto ja vesakonraivaus.

Päällystykset ja siltojen korjaukset

Järeämmät tienparannustoimenpiteet, kuten tien rungon vahvistaminen, mutkien oikaisu, teiden uudelleen päällystäminen ja siltojen kunnostaminen eivät sisälly alueurakkaan. Nämä työt kilpailutetaan erikseen käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. ELY-keskus seuraa tiestön tilaa ja kohdistaa toimenpiteet kiireellisimpiin kohteisiin, joissa korjaustarve on suurin. ELY-keskusten sivuilta löytyvät alueelliset päällystys- ja sillankorjauskohteet.

Tehokas kunnossapito parantaa liikenneturvallisuutta

Hyvät ajo-olosuhteet antavat liikkujalle mahdollisuuden seurata liikenneympäristöä kokonaisuutena eikä hänen tarvitse keskittyä "tiellä pysymiseen". Kunnossapidon tarkalla ajan ja paikan valinnalla säästetään myös kustannuksia. Kunnossapitotoimilla varmistetaan riittävät näkemät, jotka varsinkin liittymäalueilla heikkenevät helposti talvella lumesta ja kesällä kasvillisuudesta. Näkemien varmistaminen on erityisen tärkeää kohteissa, joissa liikkuu lapsia.

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Kunnossapito - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa teiden kunnossapitoasioista myös Satakunnan alueella)

Valtaosa tienpidosta on teiden hoitoa, kunnossapitoa, parantamista ja pienempiä tiehankkeita. Teiden kunnossapitoon käytetään n. 90 % perustienpidon rahoituksesta. Loppurahoitus suuntautuu alueellisiin investointeihin, suunnitteluun, mittauksiin ja liikenteen hallintaan.

Kunnossapidolla turvataan arjen matkat ja kuljetukset

Kunnossapidolla tarkoitetaan mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa. Teiden kunnossapidossa noudatetaan valtakunnallisia linjauksia, jotta toiminta on johdonmukaista kaikkialla Suomessa.

Kuvat yllä. Teiden talvihoitoon kuuluvat mm. liukkauden torjunta ja auraus ja kesähoitoon tienvarsien niitot. Päätiet pidetään talvellakin paljaina. 

Päätiet ovat kunnossapidon painopisteenä, jolloin palvellaan mahdollisimman monia tienkäyttäjiä. Samalla turvataan elinkeinoelämän ja joukkoliikenteen sujuva liikennöinti. Muilla teillä kunnossapidon toimenpiteet kohdennetaan enemmän paikallisten olosuhteiden mukaan. Rahoituksen niukkuus merkitsee joillain osa-alueilla, kuten päällysteissä, muiden teiden kunnossapidon tason alenemista. Päivittäinen liikkuminen turvataan kuitenkin kaikilla teillä.

Tehokas kunnossapito parantaa liikenneturvallisuutta

Hyvät ajo-olosuhteet antavat liikkujalle mahdollisuuden seurata liikenneympäristöä kokonaisuutena eikä hänen tarvitse keskittyä "tiellä pysymiseen". Kunnossapidon tarkalla ajan ja paikan valinnalla säästetään myös kustannuksia. Kunnossapitotoimilla varmistetaan riittävät näkemät, jotka varsinkin liittymäalueilla heikkenevät helposti talvella lumesta ja kesällä kasvillisuudesta. Näkemien varmistaminen on erityisen tärkeää kohteissa, joissa liikkuu lapsia.

Liikennemäärät vaikuttavat teiden kunnossapidon tasoon

Maantiet hoidetaan ja pidetään kunnossa tarpeen mukaan. Tiet on jaettu eri laatua tavoitteleviin hoito- ja kuntoluokkiin mm. teiden yleisen merkittävyyden ja liikennemäärien mukaan. Hoito- ja kuntoluokat määrittävät, missä kunnossa teiden on oltava. Vilkasliikenteisillä teillä on tiukemmat vaatimukset kuin vähäliikenteisillä teillä. Hoito- ja kuntoluokat on määritelty erikseen teiden talvihoidolle, sorateiden hoidolle ja päällystettyjen teiden kunnolle.

Maanteiden vuorokausiliikennemäärät vaihtelevat alle 50 ajoneuvosta 30 000 ajoneuvoon. Kaikkia maanteitä ei voidakaan hoitaa ja pitää yhtä hyvässä kunnossa. Se ei olisi yhteiskuntataloudellisesti järkevää verorahojen käyttöä, eikä nykyinen perustienpidon rahoituskaan riittäisi siihen. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 6 000 km päällystettyjä teitä ja n. 2 000 km sorateitä. Liikenteestä kuitenkin n. 98 % ajetaan päällystetyillä teillä.

Kuva yllä. Turun kehätie on Varsinais-Suomen ja Satakunnan vilkkaimmin liikenöity tie. Tien liikennemäärä on paikoitellen n.30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Päällystettyjen teiden kunto joustaa rahoituksen mukaan

Päällystetyn tien kuntoa voidaan kuvata lukuisilla eri muuttujilla, mutta niistä tärkeimpiä ovat pinnan tasaisuus, uraisuus, päällysteen vauriot ja tien kantavuus. Vilkkailla teillä vaaditaan parempaa kuntoa kuin muualla. Päällysteiden kunnon kehitystä seurataan vuosittain toistuvilla kuntomittauksilla. Vilkkaasti liikennöidyt tiet urautuvat yleensä nopeasti ja korkeimmissa kuntoluokissa sallittu urasyvyys on vain joitain millimetrejä. Vähäliikenteiset tiet eivät samalla tavalla uraudu, mutta ajan myötä päällysteeseen tulee erilaisia vaurioita, kuten halkeamia ja kuoppia, epätasaisuutta ja myös kantavuuspuutteita.

Alemmissa kuntoluokissa päällysteen ei edellytetä olevan uuden veroinen. Päällysteessä voi olla halkeamia ja epätasaisuutta ilman, että se alittaisi päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset. Liikennettä vaarantavat urat ja vauriot korjataan kuitenkin parin viikon kuluessa paikkaamalla päällyste. Teiden uudelleen päällystämiseen ei ole riittävästi rahoitusta, ja etenkin vähäliikenteisten teiden kunto heikkenee koko ajan. Päällystysmäärien vähetessä vähäliikenteisten teiden vaurioita korjataan yhä enenevässä määrin vain paikkauksilla. Varsinais-Suomen ja Satakunnan päällystetyistä teistä n. 10 % alittaa niille määritellyt kuntovaatimukset. Ensisijaisesti käytettävissä oleva rahoitus kohdennetaan vilkkaimpien teiden päällystämiseen, sillä se hyödyttää useampia tienkäyttäjiä. Kaikkein hiljaisimmilla teillä erittäin heikkokuntoisia päällysteitä joudutaankin muuttamaan sorateiksi, koska niiden uudelleen päällystämiseen ei ole rahaa.

Kuvat yllä. Eri luokan teillä on erilaiset vaatimukset päällysteen kunnolle. Pääteiden päällysteille on tiukimmat laatuvaatimukset, kuten kuvassa vasemmalla E18-moottoritiellä. Seututeiden päällysteissä, kuten kuvassa oikealla maantiellä 110, urasyvyys voi olla suurempi ja rahoituksen puutteessa niiden kunnosta joudutaan tinkimään. 

Sorateiden kunto vaihtelee keliolosuhteiden mukaan

Soratiet on jaettu kolmeen hoitoluokkaan. Valtaosa sorateistä kuuluu keskimmäiseen hoitoluokkaan. Sorateiden kunnolle on asetettu ajomukavuuteen vaikuttavia vaatimuksia, kuten tienpinnan tasaisuus, kiinteys ja pölyävyys. Korkeimmassa hoitoluokassa soratiellä ei saa olla juurikaan irtosoraa, epätasaisuutta eikä tie saa pölytä, kun taas alimmassa hoitoluokassa näitä suvaitaan enemmän. Sorateiden kunto on hyvin altis kunnon säiden vaihtelulle. Esim. voimakkaat sateet aiheuttavat helposti sorateille epätasaisuutta ja kuoppaisuutta.

Mittaustemme mukaan sorateistä vain vajaa 2 % on huonokuntoisia. Mittaustulokset vaihtelevat kuitenkin voimakkaasti sen mukaan, milloin hoitotoimia on viimeksi tehty juuri keliolosuhteiden vaihtelun vuoksi. Sääolosuhteet vaikuttavat myös tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Toisaalta myöskään liian kuivalla kelillä ei kannata tasoittaa kuoppia, sillä kovan tienpinnan työstäminen raskaalla kunnossapitokalustolla vain rikkoisi soratien pinnan irrottaen siitä isoja tienpinnan kappaleita. Samalla hajotettaisiin myös hyväkuntoisia soratieosuuksia.

Talvihoidossa kunnossapitotoimet vaativat oman aikansa vilkkaillakin teillä

Talvihoidossa suolattavilla tieosuuksilla teiden auraus ja liukkaudentorjunta voidaan tehdä samanaikaisesti. Muualla aurataan ensin lumet ja liukkauden torjunta tehdään sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensin. Tavoitteena on, että vilkasliikenteisillä teillä ja kevyen liikenteen väylillä lunta ei saisi olla kuin muutama senttimetri. Lumisateen loputtua lumi on poistettu pääteiltä parissa tunnissa ja kevyen liikenteen väyliltäkin viimeistään neljän tunnin kuluttua. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta jopa kymmenen senttiä. Näiden teiden pitäisi olla aurattuina kuudessa tunnissa. Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi vilkasliikenteisillä pääteillä sekä niiden varsilla olevilla kevyen liikenteen väylillä on tehtävä parissa tunnissa. Vilkkaasti liikennöidyillä alempaan hoitoluokkaan kuuluvilla teillä vastaava tavoite on neljä tuntia, mutta vähäliikenteisillä teillä hiekoitusta voi joutua odottamaan kauemmin.

Kuva yllä. Autoilijan on varauduttava talvella erilaisiin ajo-olosuhteisiin ja sopeutettava ajonopeus kelin mukaan.  

Talvella emme voi taata kesäkeliä, vaikka pääteillä tavoitteemme onkin lähes paljas tienpinta. Sään muuttuessa saattaa pääteilläkin olla joskus huono ajokeli, sillä kunnossapitotoimet vaativat oman aikansa.

Hoitoa kohdennetaan myös liikenteen erityistarpeiden mukaan etenkin vähäliikenteisillä teillä. Tällaisella täsmähoidolla tarkoitetaan hoidon tason parantamista tien erityiskäytön vuoksi tietyllä tiejaksolla tai lyhyen tieosuuden hoitamista normaalista poikkeavalla tavalla. Täsmähoidolla voidaan esim. torjua liukkautta nopeammin raskaan liikenteen käyttämillä mäkisillä tieosuuksilla.

ELYn aluevastaavat valvovat teiden kunnossapitoa

ELY kilpailuttaa teiden päivittäisen hoidon viideksi vuodeksi kerrallaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maantiet on jaettu 10 urakka-alueeseen. Kunkin urakka-alueen teiden hoidosta vastaa kilpailutuksessa valittu urakoitsija. Alueurakkaan kuuluvat sekä teiden talvi- että kesähoito. Kesähoitotoimia ovat mm. niitot, päällysteiden paikkaukset että sorateiden hoitotoimet. Teiden kesä- ja talvihoidolla varmistetaan, että tiet ovat liikennöitävässä kunnossa kaikkina ajankohtina. ELYn aluevastaavat valvovat alueurakoitsijoiden toimintaa pistokokein. Yksi aluevastaava valvoo n. 2 000 km tieverkkoa. Aluevastaavilla on mahdollisuus sakottaa urakoitsijaa hoitotoimien laiminlyönneistä.

Teiden uudelleen päällystäminen ja ajoratamaalaukset eivät kuulu alueurakoihin, vaan ne kilpailutetaan joka vuosi erikseen käytettävissä olevan rahoituksen mukaan, ja ELY määrittelee päällystettävät kohteet ja päällystysmenetelmät.


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

ota yhteyttä

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

oikopolut

alueelliset linkit