Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua.

Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä vähäsateisia. Lisäksi kevään sulamisvedet jäivät pieniksi vähälumisesta talvesta johtuen. Alkukesästä haihdunta on ollut runsasta ja monien järvien pinnat ovat olleet varsin alhaalla. Sateet ovat nyt korjanneet tilannetta. Myös maaperä oli helteisen ja vähäsateisen alkukesän jäljiltä kuivaa, mutta viimeisen kahden viikon aikana sateet ovat täyttäneet maavesivarastoja.

Kymijoen vesistöalueella Päijänteen pinta on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla ja vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan lähiviikkojen aikana. Kalkkisten juoksutusta on huhtikuusta alkaen vähitellen pienennetty ja Kalkkisten säännöstelypadon luukut suljettiin kokonaan viime perjantaina (10.7.2020). Juoksutus luukkujen sulkemisen jälkeen on noin 200 m3/s. Luukut pidetään suljettuna toistaiseksi. Kalkkisten lähtövirtaama määräytyy nyt luonnonkosken purkautumisen mukaan. Purkautuminen tulee vähenemään, kun Päijänteen vedenkorkeus laskee.

Hartolan Jääsjärven ja Lahden Vesijärven vedenkorkeudet ovat noin 5 cm ajankohdan keskiarvotasoa ylempänä. Heinolan Ala-Rievelin vedenkorkeus on noin 5 cm ja Padasjoen Vesijaon 8 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Heinolan Ruotsalaisen vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvotasolla.

Myös Kokemäenjoen vesistöalueella jokien ja järvien vedenpinnat ovat nousseet heinäkuussa sateiden johdosta. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien lasku on pysähtynyt tai ainakin hidastunut sateiden vaikutuksesta.

Längelmäveden reitin järvet ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja niiden ennustetaan laskevan heinäkuun loppuun mennessä vain vähän nykyiseltä tasoltaan. Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vanajavesi ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla ja juoksutukset ovat kasvaneet vähän sateiden myötä. Suuria vedenkorkeuden muutoksia ei ole lähiaikoina odotettavissa.

Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 5 cm ylempänä kuin ajankohdan keskiarvotaso.  Hämeenlinnan Alajärven ja Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvotason tuntumassa. Lopen Punelian vedenkorkeus on noin 4 cm ajankohdan keskiarvotasoa ylempänä. Tammelan Liesjärven vedenkorkeus on noin 8 cm ja Hauhon Iso-Roineen noin 11 cm ajankohdan keskiarvotasoa alempana. Lammin Pääjärvi on noin 7 cm keskiarvotasoa ylempänä. Lopella Loppijärvi on noin 5 cm ajankohdan keskiarvotasoa ylempänä.

Tiedot on koottu 14.7.2020 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedoista sekä vedenkorkeushavainnoista. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

• http://www.vesi.fi
• http://www.ymparisto.fi/vesitilanne
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Tiedotus:

Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176