Webinaari 23.4.2025 sähkönsiirrosta ja energian varastoinnista kuntien päättäjille ja valmistelijoille herätti kiinnostusta

Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti webinaarin sähkön siirrosta ja varastoinnista keskiviikkona 23.4.2025. Teema kiinnosti kovasti ja ilmoittautuneita oli lähes 80. Nyt järjestetty webinaari oli jatkoa tuuli- ja aurinkovoimawebinaarisarjallemme, joita olemme järjestäneet Pohjois-Savon kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja luottamushenkilöille ja muille asioista kiinnostuneille.  

Illan aikana Fingrid Oy:n ja Savon Voima Oy:n kertoivat perustietoa hankkeiden suunnittelusta ja käynnissä olevista hankkeista. Tilaisuudessa kuultiin myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen asiantuntijoiden puheenvuoroja sähkönsiirto- ja energianvarastointihankkeiden viranomaismenettelyistä sekä luontovaikutuksista.  Itä-Suomen yliopiston edustaja taustoitti hankkeita riskienhallinnan näkökulmasta. Puheenvuorojen yhteyteen oli varattu aikaa myös keskustelulle ja kysymyksille.   

Webinaarin tavoitteena oli tarjota ajantasaista ja luotettavaa tietoa sähkönsiirto- ja energianvarastointihankkeista, niitä ohjaavista viranomaismenettelyistä sekä keskeisistä luontovaikutuksista ja hankkeisiin liittyvistä riskeistä. 

Tilaisuuden avasi ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen johtaja Kimmo Haapanen. Haapanen korosti puheenvuorossaan, kuinka uusi teknologia ja uudistukset ovat merkittäviä lähialuille ja myös koko Suomelle.  

- Olemme tottuneet siihen, että eri paikkoihin pääsee helposti ja tavaraa tai ihmisiä siirrettään paikasta toiseen. Nyt eri puolelle maakuntaa suunnitellaan ja rakennetaan tuuli- ja aurinkovoimaa. Nyt tarvitaan verkkoja, jotta sähkö saadaan siirrettyä sinne, missä sähköä tarvitaan. Sähkön varastointi on muuttunut entistä edullisemmaksi ja sähkön käyttö on myös merkittävä muutos pois fossiilisista polttoaineista, Haapanen taustoitti, miksi on tärkeä puhua sähköstä ja sen varastoinnista.  

Sähkönsiirron ja energiavarastoinnin suunnittelu sekä kehittämistarpeet 

Suomen mahdollisuudet energiamarkkinoilla ovat erittäin lupaavat, kertoi asiakaspäällikkö Jarno Sederlund, Fingrid Oyj:sta.  

- Sähkövarastot on pyrittävä rakentamaan tuotantopainotteisesti alueille. Sähkövarastojen liittymispisteiksi suositellaan sähköasemia, joihin liittyy pääasiassa tuotantoa ja olemassa olevaa kapasiteettia. Tällöin kokonaishyödyt vahvistuvat. Pelkän verkon rakentaminen ei riitä, vaan työ vaatii yhteistyötä, jotta voidaan hyödyntää sähköverkot ja niiden siirtokapasiteetti, Sederlund korosti yhteistyön merkitystä.  

Teemu Tirkkonen kertoi Savon Voiman kehityksen jatkosta, millaisia ja missä verkon kapasiteetin lisäämisen hankkeita on suunnitteilla.  

- Savon Voima pyrkii olemaan mukana mahdollistamassa sähkövarastojen liittämisen verkostoissa Fingridin kanssa. Kunnilla on merkittävä rooli maankäytössä ja luvituksessa, Tirkkonen korosti.  

Helios Nordic Energy Finland Oy:n hankekehityksen johtaja Markus Ehrström kertoi sähkövarastointihankkeiden suunnittelusta ja sähkömarkkinoista. Ehrström painotti, kuinka varastointihankkeita pyritää sijoittamaan lähelle siirtoyhteyksiä ja sähkön tuotantoa.

Suunnittelu- ja päätöksenteko ovat hankkeissa tärkeää  

Webinaarissa ympäristölakimies Kimmo Huttunen kertoi sähkönsiirto- ja energianvarastointihankkeiden viranomaismenettelystä ja miten hankkeiden koko ja sijoitettava ympäristö vaikuttavat menettelyihin. Esimerkkinä käytiin kolmen hehtaarin Lapinlahden Alapitkän energiavarastointihanketta. Viranomaismenettelyä raamittavat muun muassa sähkömarkkinalaki, maankäytölliset ja kaavoituskysymykset, sähkönsiirtolinjan sijoittaminen sekä ympäristövaikutusten arviointi (YVA), joka voi tulla sovellettavaksi.  

Luonnonsuojelun ylitarkastaja Mika Welling taustoitti kuulijoita sähkönsiirto- ja varastointihankkeiden luontovaikutuksista ja luontoarvoista.  Uusia voimajohtoja syntyy kaiken aikaa ja hyvällä suunnittelulla voi tehdä paljon. Johtava asiantuntija Antti Lammi esitteli esimerkkejä, miten luontoarvot on pystytty huomioimaan hankkeiden toteutuksessa. Esimerkiksi Fingridin järvilinjalla liito-oraville on rakennettu ”hyppypylväitä” ja pesintäpönttöjä, jotta he pääsevät etenemään alueella. Arvioilta yli 100 000 lintua kuolee vuosittain sähkölinjoihin, vaikka sen estämiseksi tehdään paljon ja asennetaan erilaisia lintuvaroittimia voimajohtoihin.  

Lopuksi yliopistonlehtori Marko Hassinen Itä-Suomen yliopistosta kertoi riskienhallinnasta energianvarastointihankkeissa. 

- Meillä on hyvin erilaisia akkuja ja kaikissa ei ole minkäänlaista lämpötilan hallintaa, Hassinen muistutti ja jatkoi, että että jotkin akut muodostavat henkilöriskin palaessaan, ovat erittäin vaikeasti hallittavia ja sammutettavia sekä tuottavat haitallisia kaasuja. Isojen sähkökonttien suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita sijoitteluun, turvaetäisyyksiin ja sammutusvesien hallintaan palotilanteissa. 

Tilaisuuden organisoi ylitarkastaja Hanne Siikström. Webinaarin puheenjohtaja oli yksikönpäällikkö Jorma Lappalainen. Webinaaria ei tallennettu. Esitysmateriaalit ovat nähtävillä 11.5.2025 asti.