- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Nyheter 2020
Regional information
TEM:n tilannekuva: taloudessa varovaista elpymistä, alueet suunnittelevat jälkihoitoa ja jälleenrakennusta
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino on teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Teollisuuden tilaukset ja tuotanto jatkoivat lievää laskua kaikilla teollisuuden toimialoilla. Jyrkkää pudotusta ei keväällä nähty. Kansainvälisessä vertailussa Suomen teollisuustuotannon pudotus oli hyvin maltillinen, sillä Suomessa tuotanto on pysynyt käynnissä muiden maiden sulkiessa tehtaita. Vaikka teollisuudesta on kysyntää, kansainvälisen kysynnän epävarmuus heijastuu kuitenkin myös syksyn tuotantoon ja tilauksiin.
Vienti ja tuonti romahtivat huhtikuussa: viennin arvo oli 19,9 % pienempi kuin vuosi sitten ja tuonti laski 27,2 % viime vuodesta. Vientiteollisuuden osalta merkitsevää on pandemian globaali käyttäytyminen. Palvelujen liikevaihto putosi huhtikuussa lähes 17 % viime vuodesta. Palvelujen päätoimialoista eniten laski majoitus- ja ravitsemistoiminta, jossa liikevaihto heikkeni 68 %.
Valtion sekä yritysten omat rahoitus- ja muut toimenpiteet ovat auttaneet yrityksiä toistaiseksi selviytymään ja jatkamaan toimintaansa. Business Finlandin tukia on myönnetty eniten kaupan alalle, ohjelmisto- ja pelialalle sekä matkailu- ja ravintola-aloille. ELY-keskusten myöntämät tuet ovat suuntautuneet eniten ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan, maaliikenteeseen (erityisesti taksit) sekä ohjelmisto- ja konsultointialalle. Finnveran rahoitusta on myönnetty eniten teollisuuteen, kauppa- ja kuluttajapalveluihin sekä liike-elämän palveluihin. Tesi on myöntänyt rahoitusta eniten teollisuuteen ja matkailu- ja ravitsemistoimintaan. Elinkeinoelämän keskusliiton koronakyselyyn vastanneista yrityksistä yli kolmannes sanoo kehittäneensä uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintoja selviytyäkseen kriisistä.
Rajoitusten purkaminen ja epidemiatilanteen rauhoittuminen on saanut kotimaista kysyntää ja luottamusta varovaisesti elpymään. Kulutuksen elpyminen voi auttaa taloutta nousemaan, mutta teollisuuden epävarma tilanne vaikuttaa kokonaisuuteen laajasti.
Alueet toimivat ripeästi koronakriisissä
Koronakriisin vaikutukset aluetaloudelle ja työllisyydelle ovat huomattavat kaikilla alueilla. Yritykset ovat joutuneet turvautumaan laajamittaisesti lomautuksiin. Toukokuun aikana uusien lomautusten määrän kasvu on kuitenkin selvästi hiljentynyt ja toukokuun alkupuolen jälkeen lomautettujen määrä on vähentynyt kaikilla ELY-alueilla. Kriisistä huolimatta joillakin alueilla ja aloilla on edelleen työvoimapulaa.
Kaikki alueet ovat olleet hyvin aktiivisia ja käynnistäneet kriisin alkuvaiheessa välittömiä toimenpiteitä kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Neuvonta ja rahoitus saatiin ripeästi käyntiin hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määräraha on useilla alueilla kokonaisuudessaan kanavoitu nopealla aikataululla koronakriisin aiheuttamien vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen.
Alueelliset selviytymissuunnitelmat tämän vuoden aikana
Kevään aikana alueilla on siirrytty suunnittelemaan pidemmän aikavälin jälkihoito- ja jälleenrakennustoimia. Maakuntien liittojen johdolla on laadittu tai laaditaan alueellisia selviytymissuunnitelmia kaikilla alueilla viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelmissa linjataan keskeisistä kriisin jälkeisistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Yhteisen tilannekuvan ja tiedon jakamisen merkitys valmistelun ja päätöksenteon pohjana on keskeinen.
Kriisitilanne on osoittanut, että alueilla on vahva halukkuus uudistumiseen. Negatiivisten vaikutusten korjaamiseen sekä uuden kasvun luomiseen ja työllisyyden hoitoon tarvitaan resursseja ja monipuolinen keinovalikoima. Korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin perustuva uudistuminen ja kasvu edellyttävät panostamista tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja osaamiseen.
Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien näkemykset alueidensa seutukuntien nykytilasta ja talouden kehityksestä. Tämänkertaiseen julkaisuun kerättiin myös tietoa alueellisista suunnitelmista ja toimenpiteistä koronakriisistä toipumiseksi.
Lue lisää:
- Publiceringsdatum
- 2020-06-17