Biotalouden kehittämisessä tarvitaan koordinointia ja yhteistyötä (Pirkanmaan ELY-keskus)
Biotalous on vahvasti pinnalla EU:ssa ja hallitusohjelmassa. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja tehokasta energiantuotantoa halutaan edistää erilaisilla toimenpiteillä ja rahoitusmahdollisuuksilla. Biotalous luo uusia toimintamalleja, alan liiketoimintapotentiaalit ovat vasta nousemassa esiin.
ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja EU:n osarahoittamien bio-, kierto- ja energiataloushankkeiden toimijat tapasivat 25.2. keskustelutilaisuudessa. Hankkeiden toimijat tutustuivat toisiinsa sekä hankkeiden sisältöihin. Aluekehityspäällikkö Kristiina Karppi ELY-keskuksesta kannusti etsimään yhteistyömahdollisuuksia lisäarvoa tuomaan biotalouden kehittämiseen, Pirkanmaalla ja laajemmin.
ELY-keskuksen yritysasiantuntija Petri Tallila kertoi millaisia rahoitusmahdollisuuksia EU:n maaseuturahasto tarjoaa biotalouden innovaatioihin. Kaikissa maaseuturahastosta rahoitettavissa hankkeissa pyritään yrittäjyyden edistämiseen ja kestävään kehitykseen. Yritysryhmän yhdessä toteuttama kehittämishanke on oiva hankemuoto esimerkiksi juuri biotaloushankkeille. Yrittäjät voivat yhdessä tai yhteistyössä kehittäjäorganisaatioiden kanssa nyt aiempaa tavoitteellisemmin kehittää toimialansa kannattavuutta. Yhteistyöhankkeessa voi esimerkiksi muodostaa ketjuja tai klustereita, pilotoida tai kehittää mikroyritysten yhteistä markkinointia. Lisätietoa rahoituksesta ja hakuohjeet ovat maaseutu.fi:ssä.
nZEB – hankeosaaminen, nearly zero energy building
Jan-Erik Järventie TAMK:sta esitteli lähes nollaenergiatalon suunnittelun ja toteutuksen kehittämishanketta eli nZEB-hanketta. Lähtökohtana ovat pientalorakentamisen haasteet. Rakentaja pohtii talonsa ratkaisuja: Minkä lämmitysmuodon valitsen? Otetanko yleisimmän? Vai saman kuin naapurilla? Mikä sopii parhaiten minun käyttötarkoituksiini? Mistä saan tiedon, jonka perusteella teen ratkaisun?
"Pientalorakentaminen on sirpaleista, toimijat tarjoavat ratkaisuja toisistaan erillään", kertoi Jan-Erik Järventie.
Pientalorakentaminen on sirpaleista, toimijat tarjoavat ratkaisuja toisistaan erillään. Maallikkorakentaja on päätöksenteon kanssa pulassa, sillä rakentamisen joka vaiheessa pitää tehdä päätöksiä ja joka vaiheessa on huomioitava energiatehokkuus. Maallikkorakentaja ei osaa kysyä, eikä toimittaja osaa tarjota kun ei kysytä. Toimijat tietävät vain omaan osionsa ja tarjoavat siihen ratkaisua, yleensä edullisinta. Huomioimatta usein jää, että ratkaisut vaikuttavat myös rakentamisratkaisun muihin osiin. Siksi tarvitaan uudenlaista osaamista, verkostoitumista ja kokonaisvaltaista konsultoivaa suunnittelupalvelua.
nZEB-hankkeen tavoitteena on luoda uusi toimintamalli mahdollisimman vähän energiaa käyttävän talon rakentamiseen, uutta palveluliiketoimintaa ja työkaluja kokonaissuunnittelun hallintaan. Pientalorakentamisen lopputuloksesta tulee parempi ja hallitumpi. Ratkaisujen seurannaisvaikutukset tiedetään ja energiakulut voidaan laskea ennakkoon. Rakennuttajat haastetaan miettimään ja kysymään: Mitä pitäisi huomenna tehdä toisin, jotta osaamme tarjota perheille oikeita ratkaisuja?
Hankkeessa luotu uusi toimintatapa toimii samalla pientalon rakentamisen toimenpideohjeena, jossa käydään läpi kokonaisvaltaisesti joka vaihe tavoitteista käyttöönottoon. Toimintatapaa kokeillaan jo Vuoreksen asuinalueella. Hankkeessa on mukana Ekokumppanit Oy.
Mitä yritykset saavat hankkeesta? Uusinta tietoa, ymmärrystä ja näkemystä, uusia ratkaisuja, tukea ja opastusta energiatehokkuuden analysoinnissa ja mallintamisessa, verkostoitumista, osaamista, liiketoimintaa, palvelujen tuotteistamista. Toimintakulttuurin muutoksen, jossa kaikki voittavat.
Potkua biotalouteen: Selvitys osaamisen kehittämiseksi
Tampereen teknillisen yliopiston Edutechin vetämässä hankkeessa tunnistetaan yritysten biotalouden osaamisen kehittämistarpeet ja liiketoimintamahdollisuudet sekä mallinnetaan biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen. Mukana on 21 erikokoista pk-yritystä useilta eri toimialoilta.
Hankkeen alussa tiedonkeruuvaiheessa tehtiin haastattelut, joiden tulosten pohjalta valittiin workshoppeihin teemat. Workshoppeja järjestettiin neljä, teemoina: materiaalit – uusiutuvuus alussa ja lopussa, liiketoiminta – uusilla malleilla menestykseen, brändääminen – vahvalla brändillä tunnetuksi.
Hankkeen päätöstilaisuus on maaliskuussa 2016, jatkohanketta suunnitellaan parhaillaan. Hankkeen tuloksena saatiin vastauksia kysymyksiin mitä osaamista tarvitaan ja miten osaamista voidaan kehittää. Tietoa hyödynnetään monella tasolla, mm. koulutusten suunnittelussa.
Hankkeen vetäjät Raili Siekkinen ja Mari Rajala kertoivat myös, että alkamassa on työvoimakoulutuksena bioenergiaosaajan koulutus, jonka opiskelijoille tarvitaan työssäoppimispaikkoja. Nyt on erinomainen mahdollisuus saada bioenergiaosaaja yritykseen harjoittelemaan ja tuomaan alan oppeja käytäntöön.
RETU – Resurssitehokasta uusiutuvaa energiaa
RETU on Ekokumppanit Oy:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä sekä siihen liittyvää liiketoimintaa. Markus Merta kertoi hankkeen sisältävän kaksi työpakettia:
- sunRETU, vastuullisen energiatuotteen ja -palvelun kehittäminen sekä siitä asiakkaille viestiminen, kohderyhmänä ovat energia-alan yritykset ja kunnalliset liikelaitokset.
- lähiRETU, resurssitehokasta uusiutuvaa lähienergiaa, hyödynnetään paikallisia uusiutuvia energialähteitä ja sitoutetaan kiinteistöomistajat ja asukkaat näihin perustuviin ratkaisuihin. lähiRETUn tavoitteena on saada käyttöön monistettavissa oleva toimintamalli korttelin kokoisen energiatuotannon toteutuksesta.
Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta 2016-2018
HAMKin hankkeessa tietokonepohjaisella ohjauksella testataan energiantuotannossa hybridijärjestelmää ja lämmönvarastointia. Tavoitteena on älykkäällä ohjauksella toimiva järjestelmä, joka optimoi lämmön tuotannon ja varastoinnin.
Projektipäällikkö Janne Jokinen kertoi järjestelmän sisältävän lämmityskattilan, hybridivaraajan sekä faasimuutosvaraajan, joka ottaa talteen lämpöä. Lisäksi järjestelmään kuuluu savukaasupesuri ja hiilidioksidilla toimiva leväkasvattamo, jonka tuotoksia voidaan käyttää ravintona ja biodieselissä. Hanke on alkuvaiheessa eikä laitteita ole vielä käytännössä. Järjestelmä sopii erityisesti maaseudulle, jossa kaikki energialähteeksi käytettävä on ollut tapana hyödyntää loppuun asti. Kaksi pilottikohdetta testaukseen on käytettävissä Kangasalla.
Hankkeen aikana suunnitellaan pilottilaite ja laitteiston ohjausjärjestelmä, rakennetaan järjestelmä osa osalta samalla testaten ja mitaten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hanke järjestää myös avoimia innovaatiotyöpajoja.
Hybridijärjestelmien ongelma on ollut se, että käyttäjän vastuulle on jäänyt järjestelmän säätö. Osaamista ei ole välttämättä ollut, joten energian hyödyntäminen ei ole ollut optimoitua ja tehokasta. Älykkäälle hybridijärjestelmälle, joka optimaalisesti säätää lämmitystä, on selkeä tilaus.
"Älykkäälle hybridijärjestelmälle, joka optimaalisesti säätää lämmitystä, on selkeä tilaus", kiteytti Janne Jokinen puheenvuorossaan.
Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+,
Tiina Sahakari ja Ilari Rautanen vetävät Ekokumppanit Oy:n TARMO+-hanketta, jossa pyritään korjaamaan asuntoyhtiöitä energiatehokkaammiksi sekä kehitetään energiapalvelujen kysyntää ja tarjontaa. Kohderyhmänä ovat taloyhtiöt, kunnat, yritykset, liitot ja yhdistykset sekä oppilaitokset.
Tavoitteena on suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä. Lisäksi hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä rakentamisen ja aluesuunnittelun teemoista Malmön kaupungin kanssa.
Toiminta on erittäin konkreettista ja vuorovaikutteista. Hanke sisältää mm. tilaisuuksia, työpajoja, esimerkkejä, kilpailuja, energiaeksperttitoiminnan edistämistä, oppilaitosyhteistyötä, hyvän asuinalueen iltoja, täydennysrakentamisen iltoja, palvelumuotoilutyöpajoja ja yrityspitchingiä, hyvistä malleista kertomista.
Työn alla on useita case-esimerkkejä, mm. Tammelan täydennysrakennuskohteet ja Tesoman Virontörmänkatu.
Koordinointia tarvitaan
Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta totesi biotalouden olevan selkeästi oppimisprosessi, itselle sekä hankkeiden välillä. Biotaloushankkeita on liikkeellä paljon, mutta miten niitä koordinoidaan ja miten hyödynnetään hyviä käytäntöjä? Kansainvälistä verkostoitumistakin tarvitaan, aihepiiri on jokaista koskettava ja globaali.
Terminä biotalous on Alasentien mielestä ehkä liian kapea, mutta onko muita kuvaavampia vaihtoehtoja? Esillä ovat myös termit cleantech ja kiertotalous. Alasentie pohti, voisiko näille kaikille löytyä kaiken kattava nimitys. Joka tapauksessa alalla syntyy uutta, ennen kokematonta liiketoimintaa, ja siinä kehityksessä on syytä olla mukana.
Kristiina Karppi esitti lopuksi kysymyksen: Miten yhteistyötä jatketaan hankkeiden kesken? Keskustelutilaisuus oli hyvä lähtölaukaus, mutta lisää yhteistyötä ja verkostoitumista tarvitaan. Jokaisen ei kannata kamppailla samankaltaisten ongelmien kanssa, vaan käyttää resurssit ja energiat tehokkaasti, yhdessä.
Tilaisuuden esitykset:
http://www.rakennerahastot.fi/web/lansi-suomen-suuralue/materiaalipankki