- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2020
I arkivet för pressmeddelanden hittar du pressmeddelandena som är publicerade före 23.9.2020. Nyare pressmeddelanden hittar du i nyhetsrummet (sttinfo.fi).
Regional information
Pressmeddelanden till 23.9.2020
Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan kohoamiselle. Sinileviä on kesäisin järvivesissä aina, vaikka yleensä niitä nähdään veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä nousee kohti veden pintaa. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta sinilevää laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa syntyneen levämassan rantaan. Tämä nähdään sinilevien massaesiintymisenä. Tuulisella säällä sinilevä sekoittuu vesimassaan, eikä nouse pintaan. Silloin levää ei yleensä huomata.
Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella
Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä tikkumaisista, kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta.
Sinilevätilanne voi vaihdella suurestikin saman järven eri osissa ja tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden, etenkin tuulen vaikutuksesta. Tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin levien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun tiedote julkaistaan.
Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä ja mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestä levämäärästä.
Lisätietoja:
Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh.0295 025 182, [email protected]
Tiedotus:
Netta Saarinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 150, [email protected]
- Publiceringsdatum
- 2020-06-25