Nyheter

Regional information

Nyheter 2020

Verkossakin voi kotoutua (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskuksen kotoutumiskoulutuksen uudessa mallissa on kolme koulutuspolkua, jotka on suunnattu eri asiakasryhmille. Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille tarjottava verkkokoulutus on saanut hyvän vastaanoton. Opettaja Büsra Buyruk ja arkkitehti Angelo Panizzi ovat tyytyväisiä laadukkaasti toteutettuun ja reippaasti etenevään koulutukseen, jossa tavoitteena on saavuttaa suomen kielen B1-taso vain yhdeksässä kuukaudessa.


Verkossa tapahtuvan kotoutumiskoulutuksen lähipäivät olivat täynnä toimintaa, tässä Büsra Buyruk (vas.), Angelo Panizzi ja Saara Purtanen tutustuvat Museokeskus Vapriikin näyttelyihin. – Eilen leivoimme sienipiirakkaa, marjapiirakkaa ja omenapaistosta, ja opimme samalla uusia sanoja kuten "ripottele" ja "vaivaa", Büsra kertoo.


Vapriikissa raikui iloinen nauru, kun asiantuntija-alojen kotoutumiskoulutuksessa opiskelevat tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa kasvotusten. Kaikki olivat kyllä ruudulta tuttuja, sillä he ovat osallistuneet jo viiden kuukauden ajan yhteisiin verkko-opintoihin.

– Tässä se nähdään, että verkossakin on mahdollista ryhmäytyä ja tutustua todella hyvin, kotoutumiskouluttaja Saara Purtanen toteaa tyytyväisenä.

Verkossa on tarjolla kaksi koulutuspolkua: korkeakoulutetuille ja korkeakouluopintoihin tähtääville tarkoitettu koulutus, sekä alueellinen verkkokoulutus, jossa opiskelee haja-asutusalueilla asuvia maahanmuuttajia. Opiskelijoita on mukana neljästä maakunnasta.

Palveluntuottajana toimii Arffman Finland, joka on verkossa tapahtuvan kotoutumiskoulutuksen uranuurtaja Suomessa.

Marraskuussa järjestetyt kaksi lähipäivää olivat kivaa vaihtelua etäopinnoille ja ohjelmassa olikin kaikkea muuta kuin tietokoneen ääressä istumista: Museokäyntejä, pelaamista, leipomista ja ennen kaikkea juttelemista. Verkossa kun täytyy odottaa omaa puheenvuoroa, mutta livenä puhe pulppusi!

Suomi sujuu vain viiden kuukauden opiskelujen jälkeen

Saara Purtasen ryhmässä on 19 opiskelijaa, joista noin puolet on insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Lisäksi joukossa on muun muassa lääkäreitä.

– Eräs opiskelija iloitsi miten ihanaa on saada ympärilleen kokonainen kurssillinen samassa veneessä olevia ihmisiä. Että hän ei olekaan yksin, vaan täällä on muitakin ympäri maailmaa tulleita, samanlaisen taustan omaavia ihmisiä, Purtanen kertoo.

Yksi heistä on alle vuosi sitten Suomeen muuttanut Büsra Buyruk. Hänellä on maisterin tutkinto sekä kymmenen vuoden työkokemus fysiikan, kemian ja biologian opettajana.

– Olen hakenut turkkilaisen tutkintotodistukseni rinnastusta Opetushallituksesta ja odotan päätöstä. Haluaisin opettaa luonnontieteitä ja hakea mahdollisesti tohtorikoulutukseen. Opiskelen suomen kieltä viisi oppituntia joka arkipäivä, ja on jännittävää oppia ja puhua yhteistä kieltä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, Büsra Buyruk kertoo yllättävän sujuvalla suomella.

– Büsra oppii todella nopeasti ja uskonkin, että hän tulee onnistumaan tavoitteessaan, Saara Purtanen kehuu.

Korkeatasoinen koulutus saa opiskelijoilta kiitosta

Verkossa järjestettävä kotoutumiskoulutus koostuu kolmesta tai neljästä moduulista, joista jokainen kestää kolme kuukautta. Opiskelijat osallistuvat oppitunneille Zoomissa ja tekevät lisäksi ryhmätöitä, itsenäisiä tehtäviä ja kotiläksyjä.

– Tykkään enemmän lähiopiskelusta, mutta tämä kurssi on järjestetty niin hyvin, ettei verkko-opiskelu ei ole minulle ongelma, Büsra Buyruk kiittelee.

Arkkitehti Angelo Panizzi on samaa mieltä.

– Oli iloinen yllätys huomata miten korkeatasoista koulutus on. Opinnot edistyvät hyvin ryhmässä, jossa kaikki puhuvat englantia ja ovat tottuneet opiskelemaan.

Yhteisen kielen avulla päästiin nopeasti alkuun, ja nyt viiden kuukauden jälkeen englantia ei juurikaan tarvita. Kaikki aloittaneet eivät tosin ole enää mukana, sillä korkeakoulutetut työllistyvät usein jo kesken kotoutumiskoulutuksen. Niin kävi myös Angelo Panizzille, joka aloitti työt arkkitehtitoimistossa vain yhden moduulin opiskeltuaan. Verkkokurssi oli jätettävä kesken, sillä se on tarkoitettu työttömille työnhakijoille.


Juteltavaa riitti, kun Büsra Buyruk, Angelo Panizzi ja muut verkkokurssilta tutut tapasivat vihdoinkin kasvotusten. He ovat yhtä mieltä siitä, että on hyvä ratkaisu järjestää omaa kotoutumiskoulutusta korkeakoulutetuille. Opinnot etenevät sujuvasti, kun kaikki ovat tottuneet opiskelemaan.​​​​​​​

Suomen kieli kannattaa oppia, vaikka työkieli olisi englanti

Angelo Panizzi tuli Italiasta Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten. Hän viihtyi ja halusi jäädä tänne Erasmus-työharjoittelun päätyttyä.

– Työpaikkaa ei tosin ollut helppo löytää. Työnantajat kehuivat portfoliotani, mutta sanoivat, että arkkitehdin olisi tärkeää osata suomea. Ymmärrän sen, mutta olen niin motivoitunut työskentelemään tällä alalla, että en antanut periksi, hän kertoo englanniksi.

Sinnikkyys kannatti ja Panizzi sai työpaikan, jossa italiaa, englantia, espanjaa ja ranskaa puhuvan arkkitehdin arvo ymmärrettiin. Työkieli on englanti ja kollegat auttavat suomenkielisten dokumenttien kanssa.

– Puhun suomea vain harvoin, sillä haluaisin kieliopin menevän oikein. Aionkin jatkaa kielen opiskelua työn ohessa, Angelo Panizzi sanoo.

Saara Purtanen on vakuuttunut, että suomen kielen taito on tarpeellinen myös akateemisille maahanmuuttajille.

– Joillakin työpaikoilla – etenkin it-alalla – korkeasti koulutetut voivat käyttää työkielenä englantia. Mutta ilman suomen kielen taitoa voi olla vaikea päästä työpaikan ydinporukkaan ja suomalaisen ystäväksi.

Teksti ja kuvat: Jenni Satola

​​​​​​​Lue myös:

Tuetun kotoutumisen polku kulkee työpajan kautta työelämään

Maahanmuuttajille uusia koulutuspolkuja - ja pikäväylä suoraan työelämään