Puruvettä tutkitaan, kunnostetaan ja hoidetaan (Etelä-Savo)
Puruveden tilaa tutkitaan ja vesistöä kunnostetaan tulevina vuosina monipuolisesti viidellä toimenpidealueella. Vesistössä tehdään koe- ja hoitokalastuksia, rakennetaan kosteikkoja ja niitetään vesikasvillisuutta. Myös pohjaveden vaikutusta Puruveteen selvitetään muun muassa tutkimalla veden laatua valituista vedenpinnan alaisista lähteistä. Hankkeessa selvitetään Puruveden vedenlaadullista ja vesibiologista tilaa sekä kartutetaan tietoutta eliöyhteisöistä sekä Puruvettä kuormittavista tekijöistä.
Kaikki tämä tehdään vuosina 2016- 2022 valtakunnallisessa EU:n Life-rahaston rahoittamassa Freshabit IP –hankkeessa. Hankkeen rahoitusta tulee suoraan Puruvedelle kaksi miljoonaa euroa, josta 40 % on kansallista ja 60 % EU-rahoitusosuutta. Etelä-Savon ELY-keskuksella on hankkeessa koordinoijan rooli, mutta myös tiedon tuottaminen, tutkimus ja käytännön kunnostustöiden järjestäminen kuuluvat tehtäviin.
Huomio valuma-alueisiin
ELY-keskuksessa hanketta vetävän vesistöasiantuntija Pekka Sojakan mielestä Puruveden valuma-alueiden kunnostus on hankkeen tärkeimpiä tehtäviä. Kunnostuskeinoja ovat muun muassa kosteikon ja pohjapadon rakentaminen.
- Kerimäen kirkkorannan ja Jouhenjoen liittymäkohtaan tehdään monitavoitteinen kosteikko, kertoo Sojakka. Kosteikko sitoo osan alueelle kulkeutuvan joen ravinteista, jotka muuten kulkeutuisivat veteen. Voimakkaasti ruovikoituneelle vesialueelle on tarkoitus tehdä niittämällä myös ns. kampakosteikko, jonka avulla vaikutetaan virtaukseen ja sitä kautta tehostetaan ravinteiden pidättymistä. Alueelle rakennetaan myös pohjapato, jonka avulla säädellään vedenkorkeutta ja siten vähennetään eroosiota sekä kiintoaineen kulkeumaa Puruveteen. Valuma-alueiden kunnostuksilla parannetaan vesistön tilaa ja edistetään eliö- ja kasvilajien monimuotoisuutta, samalla myös maisemalliset arvot paranevat, selvittää Sojakka.
Konkreettisia kunnostustöitä on jo tehty esimerkiksi Kerimäen Matinniemen alueella, jossa vesikasvillisuuden niitot aloitettiin kesällä 2016 ja työt jatkuvat seuraavan kahden vuoden ajan huomioiden alueella esiintyvä luonnonsuojelulailla suojeltu eliöstö (mm. viitasammakko ja lampikorennot) . Niittojäte hyödynnetään maanparannuksessa sekä viherrakentamisessa. Hoitokalastukset alkavat syksyllä 2016 Ristilahden alueella ja niitä jatketaan vuosina 2017 ja 2018. Kalansaaliista osa päätyy eläinten rehuksi ja esimerkiksi särkikalaa on tarkoitus jalostaa myös ihmisravinnoksi. Kunnostus- ja hoitotöiden tuloksellisuutta seurataan ennen toimenpiteitä ja toimenpiteiden jälkeen tehtävillä vedenlaadun mittauksilla ja biologisilla näytteillä.
Seurantamenetelmiä kehitetään
ELY-keskukselle kuuluu tiedon tuottaminen Puruveden vesien tilasta ja valuma-alueista sekä Puruveden biologisen ja fysikaalis-kemiaalisen laadun tutkiminen.
- Teemme seurantamenetelmien kehittämistyötä yhteistyössä muiden kumppanien kanssa, esimerkiksi satelliittipohjaiset kaukokartoitustuotteet, kuormitusmallinnus sekä kansalaishavainnot, joilla tarkennetaan vesistön tilaa ja arvioidaan muutosta. Tarkoituksena on lähitulevaisuudessa luoda uusia toimintatapoja ympäristön tilan seuraamiseksi nykyaikaisin menetelmin, selvittää Sojakka.
Pohjaveden vaikutusta Puruveden tilaan tutkitaan
Hankkeessa tutkitaan myös pohjaveden vaikutusta Puruveteen. Selvitetään muun muassa sitä, mikä on suoraan järveen purkautuvan pohjaveden määrä ja laatu sekä vaikutus Puruveden ravinnekuormitukseen. Jos muutoksia havaitaan, erityisen mielenkiinnon kohteena on, mikä on muutoksia aiheuttanut.
- Pohjaveden purkautumista tutkitaan Etelä-Savon alueella Savonlinnassa Enanlahdella, Harvanselällä ja Mehtolanlahdella, kertoo Etelä-Savon ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntija Anne Petäjä-Ronkainen. Rannalta ulapalle ulottuvilta tutkimuslinjoilta selvitetään purkautuvan pohjaveden laatua sekä vedyn ja hapen isotooppikoostumuksen vaihtelua, joka kertoo veden alkuperästä.
Hankkeessa tutkitaan onko pohjaveden "puhdistava" vaikutus vesistöön vähentynyt. Lisäksi selvitellään Puruveteen purkautuvan pohjaveden laadun vaikutusta esimerkiksi harjuksen kudun onnistumiseen.
Hankkeessa selvitetään vedenhankintamahdollisuuksia: kuinka paljon toiselta Salpausselältä tai pohjoispuolen harjuilta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä yhdyskuntien vedenhankintaa varten. Tietoa hankitaan myös siitä, miten Puruveden ympäristön pohjavesialueiden luokittelussa huomioidaan pohjavedestä riippuvaiset maa -ja vesiekosysteemit.
ELY-keskus koordinoi ja työ tehdään ryhmissä
ELY-keskus on perustanut Puruvesi-hankkeelle ohjausryhmän sekä asiantuntijaryhmiä ja on mukana useiden tuki- ja teemaryhmien työssä. ELY-keskus huolehtii myös hankkeen tuloksellisuudesta ja raportoinnista.
- Kokoamme mm. hankkeessa mukana olevilta kumppaneilta toteumatiedot talous- ja tekniseen raporttiin, jonka toimitamme EU:lle kahden vuoden välein, kertoo Pekka Sojakka.
Life Freshabit IP –hankkeen Puruveden alueosiossa ovat ELY-keskuksen lisäksi mukana Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Pro Puruvesi –yhdistys , Savonlinnan ja Kiteen kaupungit, Luonnonvarakeskus sekä Suomen ympäristökeskus.
Lähes seitsemänvuotisessa Freshabit-hankkeessa kaiken toiminnan päätavoite on Natura 2000 -vesistöalueiden ekologisen tilan parantaminen sekä poikkeuksellisen kirkkaan Puruveden alkavan rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen. Vesistöjen luonteen vuoksi suurin osa toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi Natura 2000 -alueiden ulkopuolella, niin valtion kuin yksityisienkin maanomistajien alueilla. Hankkeesta hyötyvät paikalliset yrittäjät, vesistöjen virkistyskäyttäjät sekä tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia puhtaammista sisävesistä. Hankkeessa on kahdeksan kohdealuetta, joista yksi on Puruvesi. Hankekumppaneita koko FRESHABIT –hankkeessa on 30 ja sen budjetti on noin 20 miljoonaa euroa.
Toimenpidealueet Puruvedellä.
Linkki:
Lisätietoja:
Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 233
Pohjavesiasiantuntija Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 221