Muuttuva toimintaympäristö edellyttää palvelujärjestelmiltä uudenlaista kyvykkyyttä
Jotta yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavia toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia voitaisiin systemaattisesti käsitellä, on tärkeätä lisätä eri toimijoiden yhteistä ymmärrystä tunnistetuista ilmiöistä ja niiden vaikutuksista. Kun yhteinen ymmärrys lisääntyy, voidaan suunnitella toimenpiteitä, joilla muutosten aiheuttamia riskejä hallitaan ja toisaalta osataan optimaalisesti hyödyntää muutosten avaamat uudet mahdollisuudet. Tähän tarpeeseen lähdettiin rakentamaan Hämeen ELY-keskuksen johdolla Yhteisen tilannekuvan toimintamallia.
Toimintamallin tausta
Hämeen osaamisen ja ohjauksen koordinaatioryhmän kokouksessa syyskuussa 2022 tehtiin aloite keskustelun käynnistämisestä Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Hämeen alueen osaamis- ja työvoimatarpeisiin sekä yritysten liiketoimintaedellytyksiin. Aloitteen pohjalta asiaa käsiteltiin sekä ELY-keskuksen sisäisesti sekä erikseen koolle kutsutussa työryhmässä maakunnan liittojen, Hämeen yrittäjien sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa.
Näiden keskustelujen pohjalta laadittiin Yhteisen tilannekuvan toimintamalli -luonnos. Hämeen osaamisen ja ohjauksen koordinaatioryhmän tammikuun 2023 kokouksessa päätettiin, että luonnosteltua toimintamallia pilotoidaan vuoden 2023 aikana työpajatoteutuksilla. Ensimmäinen työpaja toteutettiin verkon kautta toukokuussa 2023, käsiteltäväksi teemaksi verkoston jäsenet äänestivät "Muutokset yhteiskunnan arvopohjassa, työelämän monimuotoisuuden edistäminen”. Työpajassa esitettiin verkoston yhteistyötä edellyttäviä toimenpide-ehdotuksia, joita vietiin verkostossa käytäntöön, esimerkiksi yhteistyön tiimoilta Hämeen ELYssä käynnistyi ESR-hanke osaamistarpeiden ennakointiin liittyen syksyllä 2023 joka vastaa useampaan toimenpide-ehdotukseen.
Toimintamallin pilotoinnin toinen työpaja 28.11.2023
Toisen työpajan teemaksi valittiin "Työn murros ja muuttuva työelämä, tekoälyn hyödyntäminen kohtaannon edistämisessä.” Teeman valinta toteutettiin Hämeen osaamisen ja ohjauksen verkoston jäsenille suunnatulla äänestyksellä, jonka vaihtoehdot oli valittu aiemmin koordinaatioryhmässä käytyjen keskustelujen ja verkoston esiin nostamien teemojen perusteella.
Hämeen ELY kartoitti ennakkoon pohjatiedoksi työpajatyöskentelylle alueen yritysten, asiantuntijoiden ja opiskelijoiden ajatuksia tekoälystä ja sen hyödyntämisestä. Kartoitus toteutettiin kyselyiden avulla valtakunnallisessa Teknologiatiistai-tapahtumassa ti 21.11.2023 Hämeenlinnassa, Tavastian kampuksella.
Työpaja toteutettiin ti 28.11.2023 hybridimallilla, kutsuvieras- ja ilmoittautumisperiaatteella, yhteistyössä Hämeen Osaamisen & Ohjauksen verkoston jäsenorganisaation, Ammattiopisto Tavastian kanssa. Paikan päälle työpajaan Hämeenlinnaan osallistui yhdeksän osallistujaa, lisäksi alustuspuheenvuoroja kuunteli Teamsin kautta 13 osallistujaa eri jäsenorganisaatioista.
Iltapäivän kestävä työpaja rakennetiin kaksiosaiseksi. Ensimmäiset 90 minuuttia osallistujat saivat tuoretta tietoa ja käytännön esimerkkejä teemaan liittyvistä asiantuntija-alustuksista, joiden herättämiä ajatuksia dokumentoitiin yhteiselle HowSpace-alustalle. Alustukset kuulimme seuraavista teemoista:
- Tekoäly Tavastiassa; Ammattiopisto Tavastia, Riikka Lehto, koulutuspäällikkö
- Tekoälyn hyödyntäminen työnvälitysalalla; MunJob Oy, Janne Kyllönen, CEO
- Tekoäly ja kohtaanto; Foredata Oy, Jukka Suontausta, kaupallinen johtaja
Alustuspuheenvuorojen jälkeen paikan päällä Ammattiopisto Tavastian kampuksella Hämeenlinnassa työskenneltiin pienryhmissä pohtimalla tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ja analysoiden ehdotuksia SWOT-menetelmällä. Konteksti työskentelyssä linkitettiin kohtaannon edistämiseen.
Toisen työpajan tulokset, ennakkokartoitus
Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijat osallistuivat omalla ständillä valtakunnalliseen Teknologiatiistai-tapahtumaan ti 21.11.2023 Hämeenlinnassa, Tavastian kampuksella. Tarkoituksena oli kerätä ennakkotietoa työpajaan tapahtumaan osallistuvilta HR-asiantuntijoilta ja rekrytoijilta tekoälyn hyödyntämisestä kohtaannon edistämisessä. Ständillä kiertäviltä nuorilta opiskelijoilta ja asiantuntijoilta, esim. opettajilta kerättiin ajatuksia ammateista, joita tekoäly ei korvaa ja mitä uusia ammatteja tekoälyn myötä syntyy.
Teknologiatiistaissa kartoitettiin tapahtumaan osallistuvilta työnantajayrityksiltä kokemuksia, ideoita ja ajatuksia tekoälyn hyödyntämisestä:
- Työvoiman saatavuushaasteissa
- Kohtaannon edistämisessä
- Osaamistarpeiden ennakoinnissa
- Rekrytilanteissa
- Henkilöstön osaamisen kehittämisessä
Kyselyyn vastanneita organisaatioita oli kymmenen, organisaatioiden edustajat olivat pääosin HR-asiantuntijoita ja rekrytoijia. Organisaatiot ovat isoja, merkittäviä teknologia-alan yrityksiä ja työnantajia Hämeen alueella.
Vastauksista päätelleen vain muutama kyselyyn osallistunut organisaatio oli hyödyntänyt tekoälyä esimerkiksi rekrymarkkinoinnissa, sopimusluonnosten teossa ja henkilöstökoulutusten parissa. Kaikki kartoitukseen osallistuneet HR-asiantuntijat kuitenkin totesivat, etteivät tiedä tekoälystä tarpeeksi käyttääkseen sitä hyödyksi arkityössään ja toivoivat teemasta enemmän tietoa. Tätä toivetta Hämeen yrityspalvelut vievät käytäntöön, tekoäly-teemaa pidetään esillä yrityksille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa vuonna 2024.
Teknologiatiistaissa kerättiin myös ständillä kiertäviltä nuorilta opiskelijoilta sekä aikuisilta asiantuntijoilta, esimerkiksi opettajilta, ajatuksia ammateista, joita tekoäly ei tule tulevaisuudessa korvaamaan ja toisaalta mitä uusia ammatteja tekoälyn myötä syntyy tulevaisuudessa. Tulokset olivat molemmilla vastaajaryhmillä saman suuntaisia. Vastauksissa kysymykseen ammatit, joita tekoäly ei korvaa, korostuu käsityötaidot, tilannetajua- ja empatiaa edellyttävät työt. Tekoälyn myötä syntyviin uusiin ammatteihin visioitiin kaikkea robottisuhdeneuvojasta mahdollistajaan. Työpajassa asiaa visioitaessa tuli esiin todennäköinen tulevaisuuden ammattinimike ”Promttaaja”, eli tekoälyn ohjaaja, kehotteiden antaja, kysymysmuotoilija.
Tekoälyn (Bing Chat Enteprise) vastaukset samoihin kysymyksiin olivat hyvin saman suuntaisia, uusien ammattien ensimmäisellä sijalla oli Sisällön kuratoija: Sisällön kuratoijan rooli kehittyy generatiivisen tekoälyn nousun myötä. Bing Chat Enteprise muistutti myös, että tekoälyn odotetaan luovan 97 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Toisaalta tekoälyn myötä työllisyysympäristö on muuttumassa merkittävästi, sillä tekoäly saattaa myös syrjäyttää 400-800 miljoonaa työntekijää vuoteen 2030 mennessä.
Toisen työpajan tulokset, alustuspuheenvuorot
Vuoden 2023 toinen tilannekuva-työpaja starttasi tekoäly-teemaisilla alustuspuheenvuoroilla, kokonaisuudessa esiteltiin kolmen organisaation omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat puheenvuorot liittyen tekoälyn hyödyntämiseen. Ensimmäisessä esityksessä kuulimme Ammattiopisto Tavastian koulutuspäällikkö Riikka Lehdon puheenvuorossa, miten oppilaitoksessa on laadittu yhteiset pelisäännöt tekoälyyn liittyen. Osallistujien kommenteissa nostettiin esiin organisaatio- ja tehtäväkohtaisten pelisääntöjen merkityksellisyys, joka vaatii myös jatkuvaa päivitystä mahdollisten uusien käyttöaihioiden tullessa eteen. Tavastian edelläkävijyyttä ihasteltiin ja toivottiin että jokaisella organisaatiolla olisi selkeät ohjeistukset ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämisen tiimoilta.
Toisen puheenvuoron esittäjän, MunJob Oy:n toimitusjohtaja, Janne Kyllösen tilannekuvaus tekoäly-teeman ytimestä sisälsi runsaasti teemaa avaavaa faktaa. Osallistujien kommentoinnin perusteella Jannen esitystä kuunnellessa vahvistui ajatus siitä, että jotain isoa on tapahtumassa mutta ymmärrys ei ihan vielä riitä käsittämään, että mitä kaikkea se pitää sisällään. Jannen esitys sisälsi konkreettiset esimerkit ja ratkaisuja siitä, miten tekoälyä voi kohtaannon edistämisessä hyödyntää.
Kolmas puheenvuoro nosti esiin tekoälyn käyttöön liittyvän eettisen puolen, joka oli hyvä ja tärkeä nosto kaiken hypetyksen rinnalla. Tekoälyn myötä isoin murros liittyy tuottavuuteen, tekoälyn hyödyntäminen voi nostaa ihmisten tuottavuutta jopa 10-kertaiseksi. Mahdollisuudet tekoälyn hyödyntämisessä kohtaannon edistämisessä liittyvät datan yhdistämiseen, työnhakuun ja rekrytointiin.
Toisen työpajan tulokset, pienryhmätyöskentely
Työpajan pienryhmätyöskentelyn osallistujat pohtivat samoja kysymyksiä kuin Teknologiatiistain organisaatioiden HR-asiantuntijat. Tarkoitus oli ryhmätyönä visioida villisti tulevaisuuteen ja ideoida jokaiseen osa-alueeseen vastaus, miten tekoälyä voisi kohtaannon edistämisen eri osa-alueilla hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksia analysoitiin SWOT-menetelmällä, jossa kartoitettiin ehdotuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Pienryhmiä oli neljä, jokaisessa kaksi asiantuntijaa, jotka ideoivat miten tekoälyä voisi hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa työvoiman saatavuushaasteissa, kohtaannon edistämisessä, osaamistarpeiden ennakoinnissa, rekrytointitilanteissa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Vastaukset kuvattiin ja lisättiin verkoston HowSpace-työtilaan, työpajatyöskentelyyn pystyi osallistumaan myös etänä lisäämällä työskentelyalueelle ideoita.
Myös tekoäly (Bing Chat Enterprise) osallistettiin työpajatyöskentelyyn, koontiin ja yhteenvetoon lisättiin tekoälyn vastaukset samoihin kysymyksiin. Ydinkysymykseen eli miten tekoälyä voidaan hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa kohtaannon edistämiseen, tekoälyn vastaus oli hyvin samankaltainen kuin pienryhmilläkin:
- Data-analyysi: Tekoäly voi analysoida suuria tietomääriä ja tunnistaa malleja, jotka voivat auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat kohtaantoon. Esimerkiksi, se voi tunnistaa, mitkä taidot ovat kysyttyjä tietyillä toimialoilla tai alueilla, ja mitkä koulutusohjelmat tuottavat näitä taitoja.
- Ennustaminen: Tekoäly voi käyttää historiallista dataa ennustaakseen tulevia trendejä. Esimerkiksi, se voi ennustaa, millaisia taitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, jolloin koulutusohjelmia voidaan suunnitella vastaamaan näihin tarpeisiin.
- Henkilökohtainen suositus: Tekoäly voi tarjota henkilökohtaisia suosituksia perustuen yksilön taitoihin, kokemukseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Esimerkiksi, se voi suositella sopivia työpaikkoja tai koulutusohjelmia.
- Automaattinen hakemusten käsittely: Tekoäly voi auttaa yrityksiä käsittelemään suuren määrän työhakemuksia nopeasti ja tehokkaasti. Se voi esimerkiksi automaattisesti suodattaa hakemukset, jotka eivät täytä tiettyjä kriteerejä.
- Virtuaaliassistentit: Tekoälyä voidaan käyttää virtuaaliassistenttina, joka voi auttaa työnhakijoita löytämään tietoa, valmistelemaan hakemuksia tai harjoittelemaan haastattelutilanteita varten.
Jatkotoimet
Työelämä vaatii entistä syvällisempää osaamista ja tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien ja digityökalujen hallintaa. Työpajan päätteeksi palaute osallistujilta oli positiivinen, toteutus koettiin onnistuneeksi ja tekoäly teemana tärkeäksi. Työpajaan osallistuneet asiantuntijat vievät tuoreet tekoäly-terveiset omaan organisaatioonsa työstettäväksi. Hämeen Osaamisen & Ohjauksen verkoston Yhteinen tilannekuva -pilotoinnin osalta jatkotoimet etenevät sovitusti koordinaatioryhmän joulukuun kokoukseen itsearviointia ja jatkosuunnitelmia varten.
Lisätietoja Hämeen osaamisen ja ohjauksen verkostosta sekä Yhteisen tilannekuvan toimintamallin pilotoinnista:
Tea Roine, työvoimapalveluasiantuntija, jatkuvan oppimisen koordinaatio, 0295 025 181, [email protected]