Kohti nollavisiota - Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma valmisteilla (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen vuosittainen liikenneturvallisuusfoorumi pidettiin 12.5. 2022 Kouvolassa. Tilaisuuden kantavana teemana oli päivitettävänä oleva Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma, jota käytiin teemoittain läpi asiantuntija-alustuksin, ja vilkkaalla keskustelulla ryyditettynä.
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman lähtökohtana on nollavisio eli tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän vähentäminen kohti nollaa. Suunnittelun lähtökohtana on myös tuore valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia. Suunnitelma valmistuu kesäkuussa 2022.
Tilaisuuden avauspuheenvuorossa liikenne ja infrastruktuurivastuualueen johtaja Kari Halme valotti liikenneturvallisuustyön historiaa 1960-luvulta aina tähän päivään. - 1980-luvulla aloitettiin alueellinen liikenneturvallisuustyö yhdessä alueen sidosryhmien, poliisin ja kuntien kanssa. 2000-luvulla on siirrytty yksittäisten kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmista seudullisiin, useamman kunnan yhteisiin suunnitelmiin, Halme kertoi.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Janne Saarikoski.
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön uusi suunta ja painopistealueet
Parhaillaan päivitettävänä olevan Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman painopistealueina ovat nuoret, ajonopeudet, päihteet, ajoterveys, jalankulku, pyöräily ja sähköiset liikkumisvälineet sekä päätiet. Näistä kaikista teemoista kuultiin tilaisuudessa asiantuntija-alustukset.
Liikennetuvan suunnittelija Hanna Rutilan mukaan nuoret eli 15–24- vuotiaat, ovat yliedustettuna onnettomuustilastoissa. - Nuorten riskiä liikenteessä lisäävät kehittymättömyys ja kokemattomuus, ja esimerkiksi ensimmäistä vuotta ajavien liikennevahinkomäärä on vakuutustilastojen mukaan kolminkertainen verrattuna 3 vuotta ajaneisiin, Rutila kertoo. Onneksi voimme tehdä paljon nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi; kouluissa ja nuorisotyössä kohdataan nuoria luontevasti arjessa, ja jokainen nuoren lähipiirin aikuinen voi tukea nuorta olemalla kiinnostunut nuoren elämästä ja siitä, mitä hänelle kuuluu. Ja kun aikuinen pitää itse myös pyöräilykypärän päässä, näkyy esimerkin voima!
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomo Katajisto esitteli nostoja poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden toiminta- ja kehittämissuunnitelmasta. - Ylinopeuksilla on suuri rooli liikenteen kuolin- tapauksissa, ja liikenteessä menehtyneiden numeroiden takana on aina inhimillinen tragedia, Katajisto muistutti. Automaattivalvontaa kehittämällä, ja niiden saaminen alueellisesti vaarallisille "kolariherkille" osuuksille sekä yhdessä ely-keskuksen kanssa todetut liikenteen ongelmakohdat auttavat työssä myös ajonopeuksien hillitsemiseksi.
Tilastojen valossa Kaakkois-Suomessa tapahtuu muuhun maahan verrattuna enemmän liikennerikoksia. Seminaarissa virisi keskustelua mitkä syyt johtavat Kaakkois-Suomen valitettavaan etumatkaan tässä; voisiko syynä olla alueemme suuri raskaan- ja rajaliikenteen määrä? Toisaalta alueen valtatiet 6 ja 7 ovat hyvässä kunnossa, ja poliisin valvontakin on ollut aktiivista.
"Kouvolassa jää kiinni rattijuoppoja joka päivä"
Kun puhutaan liikenneturvallisuudesta, ei voida unohtaa päihteiden ja ajoterveyden merkitystä. Kouvolan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Laura Sillanpää kertoi karuja tilastoja Kouvolasta, missä jää rattijuoppoja kiinni joka päivä, ja viime vuonna näin tapahtui 505 kertaa. Sillanpään mukaan haasteena ovat ennen kaikkea asenteet sekä myös esim. autokoulujen vähentyneet ajo- ja oppitunnit. Hän piti kuitenkin erityisen hyvänä sitä, että uudessa Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa rattijuopumuksen vastainen työ tulee suunnitelmallisesti esille.
Kouvolan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Laura Sillanpään esitys menossa.
Tiina Hannula Suomen Ajokonsultointi Oy:stä kertoi seuraavaksi, kuinka karulla tavalla ajoterveysongelmat tulevat esille käytännön ajotilanteissa. - Voidaan olettaa, että ikään liittyvät ja muut sairaudet tai niiden hoito, ovat mukana lähes 30 %:ssa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista, Hannula totesi.
Onnettomuuksien takaa löytyy usein ajoterveysongelma (motoriikka, toimintaohjaus, havainto- ja huomiokyky, hahmottaminen, tiedonkäsittely, tarkkaavaisuus ja sen jakaminen, harkintakyky, muisti). Myös henkilön omalla ajotyylillä on iso merkitys siinä, miten nämä ongelmat tulevat esille. - Sairauksiin ei voida vaikuttaa mutta omaan ajotapaan kyllä, Hannula muistuttaa.
Tilastojen kertomaa oli esiteltävänä myös Onnettomuustietoinstituutti OTIn Esa Rädyllä. - Pääteiden kohtaamisonnettomuuksissa on kuollut viidennes kaikista liikenteessä kuolleista. 15 prosentissa pääteillä tapahtuneista kuolemaan johtaneista kohtaamisonnettomuuksista kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan, Raty kertoi. Hän kävi esityksessään läpi myös Kymenlaakson tutkijalautakunnan esittämiä parannusehdotuksia, joita ovat esim. masennuksen oireiden tunnistaminen, ajoterveyden valvonnan tehostaminen eri viranomaisten kesken, ajosuuntien rakenteellinen erottaminen valtatiellä, alkolukot kaikkiin moottoriajoneuvoihin sekä kaistavahdit kaikkiin henkilöautoihin.
Kestävä liikkuminen vs. liikenneturvallisuus?
Väyläviraston johtava asiantuntija Noora Airaksinen kertoi jalankulku, pyöräily ja sähköisistä liikkumisvälineistä. - Pyöräliikenne tarvitsee ja ansaitsee omana liikennemuotonaan paikkansa liikennejärjestelmässä, sekä omat sujuvat ja turvalliset väylät. Pyöräilijä on myös ajoneuvon kuljettaja, jonka on noudatettava yleistä ennakointi- ja varovaisuusperiaatetta. Tämä sisältää oikean tilannenopeuden, liikennesääntöjen noudattamisen, hitaampien liikkujien väistämisen ja kunnioittamisen sekä päihteettömyyden, Airaksinen kertoo. Hän toivoo myös avointa keskustelua siitä, kuinka pyöräilyn edistäminen vaikuttaa tapaturmamääriin; pyöräilyn suosion kasvaessa myös onnettomuuksien määrä kasvaa.
Kouvolan katukuvaankin tulleet sähköpotkulaudat kirvoittivat vilkkaan keskustelun. Sähköauto tai sähköpotkulauta eivät ole ekologisia vaihtoehtoja, jos niiden käytöllä korvataan esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä. Erilaisia metalleja tarvitaan myös jatkuvasti enemmän esimerkiksi sähköajoneuvojen akkuihin.
Rambollin Juha Heltimo pureutui esityksessään syvemmälle Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön toimintamalliin. - Juuriajatuksena työssä on nollavisioon vahvasti kytkeytyvä Safe system -ajattelu, jolla korostetaan tienkäyttäjien turvallisuuteen ja toimintaan vaikuttamiseksi tarvittavan keinovalikoiman monipuolisuutta. Liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan Heltimon mukaan kaikki ne toimijat, jotka voivat omalla panoksellaan edistää nollavision eli kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä, saavuttamista. Kaakkois-Suomen toimijat ovat Heltimon mukaan aktiivisia, ja etenkin poliisin toiminta saa Heltimolta kiitosta.
Pelastustoiminta kokee uuden ajoneuvoteknologian uhkana - ei mahdollisuutena
Lopuksi päästiin näkemään ja kuulemaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoisen esitys siitä, miten uudet ajoneuvoteknologiat tuovat käytännön haasteita liikenneonnettomuuspaikalle; käyttövoiman muuttuessa myös pelastuksen/sammutuksen taktiikka muuttuu. - Emme voi enää toimia kuten ennen, ja esim. kaasubussin tulipalo on riski sekä pelastajille että myös ohikulkijoille. Saastamoisen mukaan uusi ajoneuvoteknologia pelastustoimessa on uhka, ei mahdollisuus.
Oman käytännön haasteensa pelastuslaitokselle tuo siis se, kuinka eri ajoneuvoteknologioita käyttävät ajoneuvot tunnistetaan onnettomuustilanteessa. Saastamoisen mukaan ajoneuvoihin liimattavat tarrat auttavat tunnistamaan käyttövoiman. Suomi on Saastamoisen mukaan esimerkkinä tässä muulle maailmalle. - Tätä sanaa ei ole vieläkään tarpeeksi riittävästi levitetty mutta esim. sosiaalisen median voimalla pääsee pitkälle. Vinkatkaa tätä eteenpäin, Saastamoinen kehotti. Tavoite on myös, että käyttövoimamerkintä tulisi myös henkilöautoihin. Yksi vaihtoehto on lisätä se rekisterikilpeen.
Lisätietoa tarroista löytyy esim. Suomen Päällystöliiton (sppl.fi) ja CTIF.org -> ISO17840 -verkkosivulta. Viime vuonna lanseerattu EURO RESCUE -sovellus on ladattavissa puhelimeen ilmaiseksi sovelluskaupasta.
Tilaisuuden runkona oleva Kaakkois-Suomen Liikenneturvallisuussuunnitelma on siis viimeistelyvaiheessa ja valmistuu kesän 2022 aikana. Suunnitelma ja visio ulottuvat vuoteen 2030, ja toimenpidesuunnittelu ajoittuu vuosille 2022–2026. Suunnittelussa keskitytään niihin toimenpiteisiin, jotka ovat alueellisten toimijoiden kautta edistettävissä, jotta tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vähenee kohti nollaa. Ja jotta tavoite toteutuu Kaakkois-Suomessa, työhön tarvitaan kaikki alueelliset toimijat.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusasiantuntija Jani Juvankoski piti seminaarin antia hyvänä.
- Keskustelujen ja palautteen perusteella foorumiyleisö piti tilaisuutta hyvänä, ja pitkän Teams-aikakauden jälkeen lähitilaisuudelle oli selkeä tarve.
