Lainsäädäntömuutokset kalastuslaissa

Tämä vuoden alussa on joukko muutoksia astunut voimaan kalastuslakiin. Säännösten voimaantuloajankohta on ollut 1.1.2024.

Kalastuslain 58 §:ään koskien kalojen vapauttamista on lisätty uusi 3. momentti. Uuden momentin mukaan takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. Luonnollisesti kalaa ei tule tarpeettomasti lopettaa ja rauhoitettu kala on lähtökohtaisesti pyrittävä laskemaan takaisin veteen elävänä. Lain esitöissä on todettu, että selkeitä kalan todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa.

Kalastuslakiin on lisätty uusi 58 a §. Säännös koskee kalojen ja rapujen lopetusta. Säännöksen olennainen sisältö on se, että saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala tai rapu on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Kalaa tai rapua ei tarvitse saaliiksi ottamisen jälkeen välittömästi lopettaa, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa taikka muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Lisäksi kalastuslain 47 §:n 1 momenttiin on lisätty uusi 9. kohta, jonka mukaan ELY-keskus voi myöntää poikkeusluvan 58 a §:ssä säädettyyn lopetusvelvollisuuteen. 

Kalastuslakiin on lisätty uusi 62 a §. Säännös koskee vapaa-ajan kalastuksen saalisilmoitusta. Säännöksen mukaan jokaisen 16 vuotta täyttäneen vapaa-ajankalastuksen harjoittajan on tehtävä määräajassa ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvalla alueella saalisilmoitus saaliiksi saadusta kalasta, käytetystä kalastusvälineestä ja pyyntialueesta, jos se on tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajin seurannan järjestämiseksi. Ilmoitus on tehtävä niin ikään vapautetusta kalasta. Säännöksen tosiasiallinen soveltaminen kuitenkin tulee tapahtumaan vasta asetuksen antamisen myötä, koska valtioneuvoston asetuksella (jota ei vielä ole annettu ainakaan 6.2.2023 mennessä) on tarkoitus tarkentaa ilmoitusvelvollisuuden sisältöä.

Kalastuslain 90 §:ää on muutettu. Säännös koskee sisävesiltä saatujen kaupallisen kalastuksen saaliiden ilmoittamisvelvollisuutta. Tärkeimpänä muutoksena on se, että ilmoittaminen siirtyy Luonnonvarakeskukselta ELY-keskukselle. 

Kalastuslain kalataloushallinnon rekistereitä koskevia säännöksiä on uudistettu. Kalastuslain 92 § - 96 §:t ovat kokeneet muutoksia ja lisäksi kalastuslakiin on lisätty uusi 95 a §. Tarkoituksena muutoksilla on yhdenmukaistaa säätelyä tietosuoja-asetuksen ja -lain kanssa, sekä päivittää ja selkeyttää tietohallinnon terminologiaa ja vahvistaa viranomaisten välistä tietojenluovutusta. Erityisesti 95a §:n tarkoitus on parantaa viranomaisten välillä tapahtuvaa tietojenvaihtoa salassapitosäännösten estämättä, kun aikaisemmin julkisuuslain säännökset eivät suoranaisesti siihen taipuneet (ks. JulkL 29.1.1 §).

Kalastuslain 3 momenttia on uudistettu 99 §:n osalta. Momentin muutoksella annetaan mahdollisuus kalastuksenvalvojille valvoa EU-säännöksiä vapaa-ajankalastuksen osalta. Kaupallisen kalastuksen valvonnan osalta ei kuitenkaan tule muutosta.

Kalastuslain 118 §:n kalastusrikkomussäännöksiin on tehty muutoksia. Säännöksen 1 momentin 10 kohdan osalta uutena kalastusrikkomuksena tulee rangaistavaksi kalastuslain 90 §:ssä säädettyä saaliiden ilmoitusvelvollisuuden rikkominen. Lisäksi säännöksen 1 momenttiin lisätään uusi 15. kohta, jonka mukaan rangaistavaksi tulee kalastuslain 74 §:ssä säädetyn istutusten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti. Lisäksi säännöksen 1 momenttiin lisätään uusi 16. kohta, jonka mukaan rangaistavaksi tulee vapaa-ajankalastuksessa Euroopan unionin neuvoston kalastuksessa Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamista koskevan asetuksen säännösten vastaisesti lohen saaliiksi ottaminen kiellettynä aikana tai kalastajalle asetetun lohta koskevan saaliskiintiön ylittäminen.

Samalla todetaan, että uusi (tekoäly)aika on koittanut. Kirjoittaja pyysi ChatGPT:tä tuottamaan helpommin luettavan koosteen edellä mainitusta tekstistä. Alla ChatGPT:n luoma kooste: 

Vuoden alussa kalastuslakiin tuli useita tärkeitä muutoksia, jotka astuivat voimaan 1.1.2024. Alla on tiivistettyä tietoa näistä muutoksista:

1. Kalojen käsittely ja vapauttaminen: Uuteen kalastuslain kohtaan lisättiin normit takaisin veteen laskettavien kalojen käsittelystä ja tarvittaessa lopettamisesta, jos kala on selvästi vahingoittunut.
2. Saaliin lopettaminen: Uusi sääntö määrää, että saaliiksi otettava kala tai rapu on lopetettava nopeasti ja kivuttomasti sopivalla menetelmällä. Poikkeuksia on, jos lopettaminen on vaikeaa tai saalista säilytetään tietynlaisissa säilytyslaitteissa.
3. Vapaa-ajan kalastuksen ilmoitusvelvollisuus: Kaikkien 16 vuotta täyttäneiden vapaa-ajankalastajien on tehtävä ilmoitus saaliistaan, käytetyistä välineistä ja pyyntialueesta, kun se on tarpeen kestävän kalakannan hoidon tai vieraslajien seurannan kannalta. Tämä sääntö on odottanut tarkentavaa asetusta.
4. Kaupallisen kalastuksen ilmoitusvelvollisuus: Ilmoitusvelvollisuus siirtyy Luonnonvarakeskukselta ELY-keskukselle.
5. Tietojärjestelmät: Kalastusrekistereitä ja tietohallinnon terminologiaa on päivitetty ja yhdenmukaistettu tietosuoja-asetuksen kanssa. Uusi säännös (95a §) mahdollistaa viranomaisten välisen tietojenvaihdon paremmin kuin aiemmin.
6. Kalastuksenvalvonta: Kalastuksenvalvojille annetaan mahdollisuus valvoa EU-säännöksiä vapaa-ajankalastuksen osalta.
7. Kalastusrikkomukset: Uusia rangaistavia tekoja lisättiin, kuten saaliiden ilmoitusvelvollisuuden rikkominen ja istutusten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti. Lisäksi rangaistavaksi tulee lohen saaliiksi ottaminen kiellettyinä aikoina tai saaliskiintiön ylittäminen.
    

Juttu on alunperin julkaistu: UUTISRYSÄ | Kalatalousyksikön tiedotuslehti 1/ 2024 

Teksti: Elias Rauhala

Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalatalousasioista Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla.