Rahoituskatsaus 2024: Yrityksille suunnattu rahoitus vahvisti alueen yrityksiä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kanavoi yli 238 miljoonaa euroa vuonna 2024. Rahoituksella edistettiin Pohjois-Savon elinkeinojen, työllisyyden, maatalouden, vesistöjen kunnostusta, luonnonmonimuotoisuutta sekä tuettiin koko Itä-Suomen julkista henkilöliikennettä, maantieverkon ylläpitoa ja hoitoa sekä yksityisteiden perusparantamista. Rahoitus kasvoi merkittävästi vuoteen 2023 verrattuna, jolloin se oli lähes 200 miljoonaa euroa.

Yrityksille suunnattu rahoitus vahvisti alueen yrityksiä – kehittämisavustusten määrä laski   

ELY-keskus myönsi vuonna 2024 yrityksille rahoitusta yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, joka jakautui maaseudun yritysrahoitukseen, yrityksen kehittämisavustuksiin sekä elinkeinokalatalouden tukiin. Yrityksen kehittämisavustusten määrä laski merkittävästi edellisvuoden ennätykselliseen määrään verrattuna.  

Maaseudun yritysrahoitusta myönnettiin 2,95 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksinkertainen vuoteen 2023 verrattuna (1,3 miljoonaa euroa).  

– Maaseudun yritysten osalta rahoitusta on kohdentunut erityisesti yritysten kehittämiseen ja myös Leader-ryhmien kautta tukia haettiin runsaasti, yksikönpäällikkö Juha Kaipiainen kuvailee.   

Yrityksen kehittämisavustusten määrä puolestaan pieneni merkittävästi, ollen 11 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 sitä myönnettiin jopa 26,8 miljoonaa euroa. 

– Kehittämisavustusten lasku johtuu osittain toimintaympäristön muutoksista, joka on vaikuttanut yritysten investointihalukkuuteen. Samalla on muistettava, että myöntömäärät vaihtelevat vuosittain, joten keskimääräistä tasoa on vaikea määritellä. Toimialoista tukea kohdistui eniten teknologiateollisuuteen ja matkailualan yrityksille. Kannustamme yrityksiä edelleen hakemaan aktiivisesti tukea kasvua ja kehittämistä varten, johtaja Jan Blomberg toteaa. 

Elinkeinokalatalouden tukia myönnettiin 628 695 euroa, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2023 (828 505 euroa). Tuki on painottunut kalanjalostuksen tuotannollisiin investointeihin.   

Yritysrahoitus tukee alueen yritysten kasvua ja uudistumista, ja erityisesti maaseutuyritysten panostukset ovat olleet ilahduttavasti nousussa. 

– Tulevina vuosina tavoitteena on vahvistaa edelleen elinkeinojen kehittämistä ja yritysten kilpailukykyä. Kuluvan vuoden myöntömäärät tulevat todennäköisesti olemaan merkittävästi suuremmat kuin viime vuonna. Tämä perustuu siihen, että käsittelyssä olevien hakemusten joukossa on myös isompia hankekokonaisuuksia ja uskomme muutenkin, että rahoituksen kysynnässä tapahtuu kasvua kuluvana vuonna. ELY-keskukselle on tärkeää, että yritystukia hyödynnetään laajasti maakunnassa, Blomberg toteaa. 

Euromääräisesti yritysrahoitus suuntautui eniten Kuopioon (5,4 milj.), jonka jälkeen seuraavaksi eniten Leppävirralle (3,2 milj.) sekä Lapinlahdelle (1 milj.). Suurimmat tuensaajat olivat Bella Resort Oy (Kuopio), Pertemet Oy (Leppävirta) sekä Gebwell Oy (Leppävirta).  
(liitteenä ELY-keskuksen myöntämä yrityskohtainen rahoitus Pohjois-Savoon kunnittain) 

Maatalouden investointitukia myönnettiin ennätyksellisesti   

Vuonna 2024 maatalouden investointitukia myönnettiin ennätyksellisen paljon Pohjois-Savossa. Maatalouden investointitukipäätöksiä tehtiin 248 ja avustusta on myönnetty yhteensä 11,9 miljoonaa euroa. Suurin osa myönnetystä avustuksesta, 6,5 miljoonaa euroa kohdistui lypsykarjatalouden rakentamisinvestointeihin, joita rahoitettiin yhteensä 23. 

Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin tehtiin kappalemäärällisesti eniten tukipäätöksiä. Tukipäätöksiä tehtiin 77 ja avustusta myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa. Energiainvestointeihin myönnettiin avustusta reilu miljoona euroa ja tukipäätöksiä tehtiin 48. Suurin osa hakemuksista kohdistui uusiutuvan energian tuottamiseen, kuten aurinkopaneelien hankintaan.   

Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin 18 viljelijälle ja avustusta yhteensä 660 000 euroa. 

– Erityisesti lypsykarjatalouden investoinnit (6,5 milj.) ovat olleet merkittäviä ja myös ympäristön tilaa parantaviin investointeihin (1,8 milj.) panostetaan yhä enemmän", rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo kertoo. 
 

ESR+ hankkeet tukevat osallisuutta ja työllisyyttä 

Vuonna 2024 rahoitetuissa ESR+ hankkeissa korostuivat osallisuutta tukevat ja erityisesti kansalaisjärjestöjen toteuttamat hankkeet. Järjestöjen kansallisten tukien epävarmuus näkyi uusina hakemuksina ESR+ ohjelmaan, jossa noin puolet hakemuksista sai rahoituksen. Viime vuonna myönnettiin hankkeille noin 6 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, mutta tästä huolimatta rahoituksen kysyntä on ollut edelleen vahvaa. 

Vuonna 2022 alkaneessa rahoitusjaksossa ESR+ hankkeiden vaikutukset ovat merkittäviä: 

• 2 000 uutta ammattipätevyyttä 

• 1 500 henkilöä siirtynyt työelämään 

• 600 aloittanut työnhaun ja 500 koulutuksen 

• 1 500 alueen yritystä mukana hankkeissa 

EU-rahoitus ilmastotoimiin ja innovaatioihin 

Ilmastotoimiin ja pk-yritysten toimintaympäristön kehittämiseen myönnettiin 13 hankkeelle yhteensä kolme miljoonaa euroa. Painopisteinä olivat matkailun ja aloittavien yritysten kasvutavoitteet sekä energiatehokkuuden edistäminen. 

Merkittäviä rahoituskohteita olivat muun muassa Tapahtuma- ja kulttuurikeskus Hermanni sekä Jyrkän ruukintupa, joissa toteutetaan energiatehokkuutta parantavia korjausremontteja. Lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen KEIKKA-hankkeessa kehitetään innovaatioympäristö, jossa tutkimus- ja tarvelähtöisiä ideoita jalostetaan kaupallisiksi ratkaisuiksi yrityksille. 

Valtion korvaukset kotoutumisen edistämiseen pysyvät korkealla 

Vuonna 2024 valtio maksoi Pohjois-Savon kunnille ja hyvinvointialueelle noin 6,3 miljoonaa euroa korvauksina kiintiöpakolaisten, tilapäistä suojelua saavien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edistämisestä. Laskennalliset korvaukset lähes kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna, pääasiassa ukrainalaisten kuntiin siirtymisen myötä.  

Korvausten määrän odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2025. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen käytettiin maakunnassa noin kaksi miljoonaa euroa, mikä tukee suomen kielen oppimista ja kotoutumista. Tämän vuoden alusta alkaen kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille. 

Lisätietoja
johtaja Jan Blomberg, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Puh: 0295 026 552, [email protected]