Taimenille ja raakuille lisää elinympäristöä Kankaanpäässä (Satakunta, Varsinais-Suomi)

Kankaanpään Juurakkoluomassa tehtiin lokakuun lopulla 2024 virtavesikunnostuksia LIFE Revives -hankkeen ja Helmi-elinympäristöohjelman pienvesi ja rantaluonto -teeman toimesta. Viikon mittaisissa kunnostuksissa saatiin tehtyä taimenille kutusoraikkoja, lisättyä uomaan puuta sekä tehtyä raakkujen sora-alueita, joihin tulevaisuudessa voidaan siirtää raakkuja maanomistajan suostumuksella.

Virtavesikunnostukset tarkoittavat monien eri menetelmien käyttöä, joilla virtaavia vesiä pyritään palauttamaan kohti luonnontilaa ja monipuolistamaan vesielinympäristöä lajiston elvyttämiseksi. Joet, mutta myös pienemmät purot ovat muuttuneet paljon mm. uittoperkauksien myötä, kun uoman kiviä on siirretty rannoille ja uomia suoristettu. Nykyisin kiintoaine- ja ravinnekuormitus ovat merkittävimpiä virtavesiä uhkaavia tekijöitä. Vaikka valuma-alueella tehtävät muutokset ovat vaikuttavimpia toimia kuormitustekijöiden hillitsemiseksi, myös itse uomissa voidaan tehdä vaikuttavia ennallistamistöitä.

Juurakkoluoma

Juurakkoluoma sijaitsee Karvianjoen koskien Natura-alueella Lauhalan kylässä. Puro alittaa kantatie 44:n, jonka läntisellä puolella sijaitsee yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kantatie 44:n itäpuolella puro on pahoin hiekoittunut. Puro on kaunis ja suhteellisen luonnontilainen luonnonsuojelualueilla, mutta melko yksipuolinen vähäisen kivi- ja puumateriaalin vuoksi. Puroon tehdään ELY-keskuksen toimesta taimenistutuksia ja vedenlaatu on kaloille riittävä, jolloin purokunnostukset taimenen kudun ja elinympäristön parantamiseksi sekä vaellusesteisyyden poistamiseksi ovat tarpeellisia. Aluetta voidaan harkita raakuillekin ns. reservaatiksi, koska tämän erittäin uhanalaisen lajin elinympäristö pääuomassa on koko ajan heikentymässä.

Työ aloitettiin huolellisella maastokatselmuksella

Kunnostuksia varten kilpailutettiin urakoitsija ja haettiin poikkeuslupa, koska työskentely tapahtui osin luonnonsuojelualueella. Tekijäksi valikoitui Raktiva Oy. Työ aloitettiin huolellisella maastokatselmuksella, jossa todettiin puron tila esimerkiksi vedenkorkeuden osalta. Täytenä yllätyksenä kantatie 44:n itäpuolelle oli ilmestynyt vettä lähes täydellisesti padottava majavan pato, joka poistettiin ensitöiksi. Muutoin tavoitteena oli tehdä kutusoraikkoja taimenille, lisätä kiviä uomaan, poistaa vaellusesteitä sekä rakentaa puusuisteita ja raakkusoraikkoja. Soraikot oli tarkoitus tehdä tuontisoralla, koska puron omaa soraa oli esikartoituksissa arvioitu olevan melko vähän. Pian huomattiin, että myös puron omaa soraa voitiinkin käyttää kunnostuksiin.

Juurakkoluoma virtaa purokanjonissa, jonka penkereet ovat hyvin jyrkät. Soran kuljetusta varten jouduttiin kehittelemään uusia menetelmiä maastossa. Rakennusmuovista ja tukeista saatiin tehtyä kiviliukumäki, jolla soran ja kivien kuljettaminen helpottui huomattavasti. 

Kutusoraikot

Kutusoraikot suunniteltiin kohtiin, jossa veden virtaus on optimaalinen taimenen kudulle. Usein kohdassa oli jo valmiiksi puron omaa soraa. Soraikon väleistä pyrittiin saamaan hiekka pois ns. Hartijoki-menetelmällä ja soraikkoa vahvistettiin tuontisoralla. Soraikon yhteyteen tehtiin suuremmista kivistä alue, johon kuoriutuneet poikaset voivat nousta viettämään ensimmäisiä elinhetkiään turvallisesti. Kiviä lisättiin myös muualle uomaan monipuolistamaan virtavettä. Ne tarjoavat suojaa vesieliölle sekä kiinnittymispintoja vesisammalille.

Puroon lisättiin puuta

Puun lisääminen tarjoaa suojaa ja ravintoa vesieläimille, mutta niillä on myös tärkeä hiekkaa liikutteleva tehtävä. Valuma-alueelta tuleva hiekka ja muu kiintoaines tukkii purossa olevia soraikkoja, jolloin kalojen kutu hankaloituu. Erityisesti raakut ovat niin ikään herkkiä tukkeutuneille soraikoille. Kunnostusten aikana tehtiin yhteensä 33 erilaista puusuistetta. Materiaalina käytettiin läheisen metsätalousalueen puuta, jotta puronvarsipuustoa ei tarvinnut kaataa. 

Raakkujen lastentarhaohje

Raakkujen soraikkoja varten sovellettiin Metsähallituksen raakkujen lastentarhaohjetta. Soraikkopaikalta kaivettiin sora- ja hiekka pois ja se putsattiin seulomalla kiintoaineesta. Valmiiseen kuoppaan laitettiin suurempia kiviä pohjalle, jotka muodostavat hyvän salaojituksen, jolloin vedenvirtaus ja hapekas vesi varmistetaan jopa 20 cm syvyydelle.

Raakkujen poikaset voivat kaivautua jopa 20 cm syvyydelle, joten hapekasta vettä pitää riittää pintakerrosta syvemmälle. Hyvä salaojitus varmistaa myös sen, että hiekkaa ei kerry soraikon väliin. Suurempien kivien päälle laitettiin eri kokoista seulottua soraa sekä lisäksi tuontisoraa tarpeen mukaan. Alueen päälle asetetiin puusuisteet osaltaan pitämään soraikkoja puhtaana hiekasta, mutta myös estämään taimenia kutemasta alueella. Jos poikaspaikoille tullaan istuttamaan raakun poikasia, taimenten kudussa tapahtuva soran liikuttelu saattaa siirtää kaivautuneet poikaset pois alueelta ja altistaa ne kiintoaineelle tai saada ne ajelehtimaan poikaspaikalta pois. Istutuksia ei ole vielä suunniteltu, mutta poikaspaikat ovat purossa valmiina sitten, kun niille tulee tarvetta. 

Opiskelijat mukana tekemässä puusuisteita ja kokeilimme Hartijoki-menetelmää

Kunnostuksista teki erityisen mielenkiintoista Honkajoen yhteiskoulun lukioryhmän osallistuminen tapahtumaan. Joukko nuoria oppi ELY-keskuksen asiantuntijoiden ohjauksessa käytännön virtavesikunnostuksista muutaman tunnin ajan. Erityisesti kivien vieritys liukumäkeä pitkin herätti intoa. Opiskelijoiden avulla puusuisteita saatiin puroon huima määrä, minkä lisäksi halukkaat pääsivät kokeilemaan Hartijoki-menetelmää. Menetelmässä kuohkeutettiin puron omia soraikkoja hiekan poistamiseksi. Myös kiveämistä tehtiin yhteistyönä muutamalla alueella. Käytännön oppiminen on mielekäs tapa saada monipuolisempia ja selventäviä näkökulmia opiskeltaviin aiheisiin. 

Kunnostuksia seurataan ja kunnostyötyö jatkuu

Vaikka kunnostukset on saatu päätökseen tältä osin Juurakkoluomaa, tehdään kohteella kunnostustöiden vaikutuksien seurantaa seuraavien vuosien aikana. Lisäksi Helmi-elinympäristökunnostukset jatkuvat luonnonsuojelualueen ulkopuolella kesällä 2025.

Toivomme kunnostustöiden vaikuttavan positiivisesti puron monimuotoisuuteen!

Varsinais-Suomen ELY-keskus; Raakkujoki Karvianjoki (Satakunta)

• LIFE Revives -hanke:
  Aluekoordinaattori Lotta Mäkinen, [email protected], 0295 022 161 
• Helmi-elinympäristöohjelman pienvesi ja rantaluonto -teema:
  Luonnonhoidon asiantuntija, Roosa Kemppi, [email protected], 0295 022 080

Uutinen kyselystä (9.2.2024)

• LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukkaan ja sen isäntäkaloihin liittyen - Vastaathan kyselyyn!

Teemasivusto

• LIFE Revives -hanke - Jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostaminen