Pelastetaan jokihelmisimpukka

Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, joka kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Oulun eteläpuolisesta Suomesta tunnetaan alle kymmenen raakkujokea.

Life Revives -hankkeessa (2021-2027) parannetaan uhanalaisen raakun elinolosuhteita. Kuusivuotinen LIFE Revives -hanke käynnistyi usean vuoden taustatyön ja suunnittelun tuloksena 12 projektipartnerin voimin. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. Hankkeen nimi LIFE tulee EU:n LIFE-ohjelmasta ja Revives viittaa elvyttämiseen, hankkeen nimi on englanniksi, koska hanke parantaa jokihelmisimpukan ekologista tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kuuden vuoden jälkeen tavoitteena on saavuttaa raakun riittävä lisääntyminen ja suotuisa suojelutaso.

Hankkeen pääasialliset toimet ovat:

• Raakun ja sen isäntäkalan, taimenen (Salmo trutta), elinympäristöjen kunnostus valuma-alueilla ja uomassa
• Seurataan raakkujen, taimenen ja vesistön tilaa ennen ja jälkeen kunnostustoimia
• Raakun laitoskasvatus ja uudelleenistutus jokiin
• Suojeluasiantuntijuuden parantaminen ja raakkutietouden lisääminen
• Innovatiivisten jokiuomakunnostusmenetelmien kehittäminen

Kansainvälisen hankkeen kohteena on yhteensä 14 suurempaa jokialuetta, joilla on 69 pienempää jokea. Niistä 32 sijaitsee Pohjois- ja Länsi-Suomessa, 36 Pohjois-Ruotsissa ja yksi Virossa. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. LIFE Revives -hankkeen budjetti omarahoitus mukaan lukien on 15,8 miljoona euroa.

LIFE Revives-projektipartnerit

Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB. Projektin virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tarton yliopisto. Hämeenkyrön kunta ja Nokian sekä Ylöjärven kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyötahoina.

Projektilla on myös yhdeksän osarahoittajaa, jotka rahoittavat projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla: ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.