Raakkujokien seurantatoimia ja tuloksia Pirkanmaalla
Raakkupopulaation tilan tutkimus
Raakkupopulaation tilaa on tutkittu jo ennen LIFE Revives -hanketta. Viimeisimmät tukimukset Pinsiön-Matalusjoen ja Ruonanjoen osalta ovat vuodelta 2019 sekä Turkimusojan osalta vuodelta 2022. Menetelmänä käytettiin totaalilaskentamenetelmää, jossa joen kaikki raakut lasketaan, sekä linjalaskentoa, jossa populaatiokoon tutkimus perustuu valituilla tutkimusaloilla tehtyihin raakkulaskentoihin ja tulosten perusteella tehtyyn populaatiokoon laskennalliseen arvioon. Raakkupopulaation tilaa tutkitaan kunnostusten jälkeen uudelleen samoja menetelmiä käyttäen.
Raakkupopulaatioiden tilan tutkimusta Pirkanmaalla 2019 (kuva: Panu Ounasvirta/Alleco Oy).
Raakun elinympäristöjen seuranta
Redox-mittauksilla määritetään happipitoisuus jokiveden ja pohjasedimentin huokosvedessä. Riittävä happipitoisuus pohjasorassa on ratkaiseva tekijä jokihelmisimpukan nuoruusvaiheiden elinkyvylle, sillä raakut viettävät ensimmäiset elinvuotensa pohjasedimentin sisään kaivautuneina. Redox-mittaukset teetettiin ennen kunnostuksia vuonna 2022. Mittaukset toistetaan kunnostuksien jälkeen.
Redox-potentiaalin mittausta. Mittari mittaa sedimentin sisään työnnettävän mitta-anturin (A) ja vapaassa vedessä pidettävän referenssianturin (B) välisen jännite-eron (mV). Kuvassa mitataan vapaan veden redox-arvoa, jolloin mitta-anturia ei työnnetä sedimenttiin (kuva: Panu Ounasvirta/Alleco Oy).
Lohikalapopulaatioiden tilan seuranta
Sähkökalastusta tehdään syksyisin ja keväisin. Syksyn sähkökalastuksessa arvioidaan raakun isäntäkalojen eli taimenten tilaa, mistä saadaan tietoa kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista kalapopulaatioihin. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa, että kalatiheyden kasvu on merkki niin veden laadun kuin raakun elinympäristöjen tilan kohentumisesta.
Kevään sähkökalastuksen tarkoituksena on selvittää, onko kalojen kiduksilla glokidioita, jotka voisivat vapautua seuraavana kesänä itsenäisesti eläviksi poikasiksi joen pohjalle. Kevätsähkökalastuksella saadaan tietoa raakkupopulaatioiden lisääntymiskunnosta. Hankekoordinaattorina toimiva Jyväskylän yliopisto on suorittanut sähkökalastustutkimusta vuosina 2022 ja 2023 keväällä sekä syksyllä. Sähkökalastus uusitaan kunnostuksien jälkeen. Sähkökoekalastuksien englanninkieliset raportit ovat alla PDF-muodossa.
Sähkökoekalatusraportti 05/2022 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
Sähkökoekalastusraportti 08/2022 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
Sähkökoekalastusraportti 06/2023 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
Sähkökoekalastusraportti 08/2023 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
Vedenlaadun seuranta
Pirkanmaan raakkujokiin on asennettu vedenlaadun seurantalaitteistot eli loggerit, jotka keräävät tietoa seuraavasti:
- Pinsiön-Matalusjoella vedenlaadun (sameus, lämpötila ja sähkönjohtavuus) sekä vedenpinnan korkeuden mittauksia tehdään koko hankkeen ajan (2022-2027).
- Ruonanjoella veden laadun (sameus ja lämpötila) ja vedenpinnan korkeuden mittauksia tehdään vuoden ajan hankkeen alussa (2022-2023) ja lopussa (2026-2027).
- Turkimusojalla veden laadun (sameus ja lämpötila) ja vedenpinnan korkeuden mittauksia tehdään vuoden ajan hankkeen lopussa (2026-2027).
Sameus [NTU] on yksi veden laatua kuvaava suure. Sameuteen vaikuttaa vedessä oleva kiintoaines, kuten maahiukkaset. Savimaiden joet ovat usein varsin sameita, erityisesti jos valuma-alueella on paljon peltoja. Kirkkaan veden sameus on alle 1 NTU ja lievästi samean 1-5 NTU. Jokivedet ovat yleensä selvästi järvivesiä sameampia voimakkaamman eroosion vuoksi. Jokivesissä sameus vaihtelee vuodenajoista ja sateista riippuen, esimerkiksi kevättulvien aikana joet ovat sameampia.
Sähkönjohtokyky on vesitutkimuksessa käytetty suure. Sähkönjohtavuus kertoo veteen liuenneiden mineraalien eli suolojen määrän (mitä suurempi arvo on, sitä enemmän on suoloja). Suomen sisävesien sähkönjohtavuus on yleensä pieni, koska vedessä on niukasti kalkkia tai muita suoloja. Valuma-alueelta tuleva kuormitus voi lisätä veden sähkönjohtavuutta. Yleisesti ottaen Suomen sisävedet ovat vähäsuolaisia, arvot vaihtelevat välillä 50–100 µS/cm. Sisävesien sähkönjohtavuutta lisäävät lähinnä Na, K, Ca, Mg sekä kloridit ja sulfaatit.
Pinsiön-Matalusjoen loggeri kerää tietoa vedenlaadusta (sameus, lämpötila ja sähkönjohtavuus) sekä vedenpinnan korkeudesta koko hankkeen ajan (2022-2027) (kuva: Katja Vainionpää).
Vedenlaatua seurataan myös ottamalla vesinäytteitä yhteistyössä vesienhoidon seurannan kanssa. Näytteistä määritetään kiintoaine (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), lämpötila (°C), pH, rauta (µg/l), väriluku (mg/l Pt) ja sähkönjohtavuus (mS/m). Vesinäytteitä voi tarkastella alla olevasta raportista pdf-muodossa.
Päivitetty: 14.03.2024