Kunnostustoimet Pirkanmaalla

LIFE Revives -hankkeen kunnostukset jakautuvat valuma-aluekunnostuksiin ja jokikunnostuksiin. Alustavan suunnitelman mukaan valuma-aluekunnostukset tehdään vuosien 2023–2024 aikana ja jokien uomakunnostukset 2024–2026. Laitoksissa kasvatetut raakunpoikaset palautetaan kotijokeensa alustavasti 2026–2027. Pirkanmaalle on suunniteltu seuraavia kunnostustoimenpiteitä:

Jokiuomien elinympäristökunnostukset

Kunnostus puurakenteilla: Jokiin sijoitetaan erilaisia puurakenteita (suisteita ja altakaivajia), joiden avulla vähennetään pohjan liettymistä niin, että  hienojakoinen sedimentti (veden mukana kulkeutuvaa ja kerrostuva kiinteä aines) ohjataan jokipenkoille. Näin parannetaan joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistetaan pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ympäristöksi ja taimenen kutualueiksi. Pirkanmaan raakkujokia kunnostetaan puurakenteiden avulla yhteensä yli 10 kilometriä.

Koskien ennallistaminen: Kohdejokien suurin ongelma on, että uomia on suoristettu ja perattu tukinuittoa varten, mikä on vähentänyt raakuille ja sen isäntäkaloille sopivia elinympäristöjä. Jokien perkausten yhteydessä poistetut irtolohkareet sijoitetaan takaisin jokiin, minkä seurauksena pohjamuodot ja pohjasoran laatu monipuolistuvat ja toisaalta vedenvirtausprofiili vakautuu. Näin raakulle luodaan sopivampia olosuhteita. Suuremmat lohkareet ja kunnostetut syvänteet puolestaan tarjoavat lohikaloille paremman ympäristön. Pirkanmaan raakkujoilla ennallistetaan koskialueita 1,5 km matkalta. 

Kutualueiden ennallistaminen: Ennallistamisessa keskitytään pääasiassa jo olemassa oleviin kutualueisiin, joilta kutusoraikko on huuhtoutunut pois. Joenpohjaa myöhennetään ja siivilöidään sopivien kutualustojen ja raakunpoikasten elinympäristöjen aikaansaamiseksi. Ennallistetut alueet pidetään puhtaina ja happipitoisina puurakenteiden avulla. Kutualueita perustetaan yli 2 kilometrin verran Pirkanmaan raakkujokiin. 

Vaellusesteet 

Vaellusesteiden poistaminen takaa eläinten vapaan vaelluksen ja liikkumisen jokiympäristössä. Raakun lisääntyminen on täysin riippuvainen sen toukkavaiheen isäntäkaloista, Atlantin lohesta ja taimenesta, minkä vuoksi lohikalojen vaellusesteet muodostuvat lisääntymisesteiksi myös raakulle. Esteiden poistaminen mahdollistaa lohikalojen ja raakun uudelleenasutuksen elinympäristöihinsä. Hankkeessa pyritään poistamaan neljä vaellusestettä Pirkanmaan raakkujoilta.

"Raakkulastentarhojen" perustaminen

Kunnostusten yhteydessä jokien pohjille rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita eli "raakkulastentarhoja", joiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana. Projektin loppupuolella tutkitaan alueille mahdollisesti luontaisesti asettuneiden raakkujen olemassaoloa. Lastentarhoja perustetaan Pirkanmaalla 25 kpl jokaista raakkujokea kohden. 

Valuma-aluevesien käsittely

Ojien tukkiminen: Projektin merkittävin valuma-alueille tehtävä kunnostustoimenpide on ojien umpeen kaivaminen. Ojia tukitaan putkipadoilla ojien eroosion ja jokiin kulkeutuvan sedimenttikuorman vähentämiseksi. Pirkanmaan raakkujokiin perustetaan yhteensä 16 putkipatoa.

Kosteikkojen perustaminen: Kosteikot vähentävät valuma-alueilta jokiin saapuvaa kuormaa. Kosteikko kerää talteen tehokkaasti kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Tämän lisäksi kosteikoilla on merkittävä rooli niin luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä kuin virkistysalueena. Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille perustetaan yhteensä kuusi hehtaaria kosteikkoja.

Suojavyöhykkeet ja kalkitus

Suojavyöhykkeiden perustaminen ja laajentaminen: Valuma-alueen ravinne- ja sedimenttikuormaa vähennetään myös joki- ja purorantojen suojavyöhykkeillä. Sen lisäksi, että ne puhdistavat vettä, niillä on myös tärkeä rooli vesialueen mikroilmaston ja luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ylläpitämisessä.

Eroosiosuojaus: Valuma-alueen paljaita ojanpenkkoja suojataan eroosiolta siirtämällä tai istuttamalla niihin kotoperäistä kasvillisuutta. Kasvillisuus sitoo maata ja ehkäisee penkkojen liettymistä ojiin ja näin ollen kiintoaineen kulkeutumista jokiin.

Kalkitus: Savimaiden kalkituksella pyritään parantamaan maaperän laatua, mikä tehostaa kasvien ravinteidenottoa ja vähentää fosforin kulkeutumista vesiin. Kalkitus parantaa maaperän rakennetta ja vedenläpäisykykyä pitkällä aikavälillä, mikä nostaa veden pH:ta raakulle ja lohikaloille optimaalisemmalle tasolle.

Raakkujen laitoskasvatus

Pinsiön-Matalusjoelta on viety 50 raakkua lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut ovatkin lisääntyneet onnistuneesti. Kyseessä on ensimmäinen näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojekti Suomessa. Konnevedellä kasvaneet raakkupoikaset palautetaan Pinsiön-Matalusjokeen LIFE Revives-hankkeen aikana, arviolta vuosien 2026–2027 aikana.

Pinsiön-Matalusjoen 50 aikuista raakkua ovat lisääntyneet onnistuneesti Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaissa (kuva: Katja Vainionpää).