Seurantatoimet LIFE Revives -hankkeessa

Projektitoimien vaikutusten seuranta toteutetaan kohdealueilla ennen ja jälkeen kunnostustoimenpiteiden sekä niiden aikana seuraavilla tavoilla:

Raakkupopulaation tilan tutkimus

Raakkupopulaation tilaa tutkitaan usealla eri menetelmällä, kuten raakkujen määrää ja tiheyttä joessa, populaation kokojakaumaa, alle 2 cm:n ja alle 5 cm:n pituisten poikasten osuus populaatiosta sekä elinympäristön laatu (esim. virtausnopeus, syvyys, pohjan laatu, ihmisen toimien vaikutukset, jne.)

Kuoren avausvastus mittaa raakkuyksilön kuntoa pohjautuen aikaisemmin tehtyyn havaintoon stressaantuneiden yksilöiden kuorenavaamisvastuksen heikkenemisestä. Yksinkertaisella menetelmällä saadaan nopeasti ajantasaista ja lyhyen aikavälin tietoa niin raakkuyksilön terveydestä kuin populaation kunnosta ja täten myös lisääntymiskapasiteetista.

Koiran käyttö uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi: Life Revives -hankkeessa koulutetaan raakkukoira raakkujen löytämiseksi niiden luontaisista elinympäristöistä. Vastaavaa menetelmää on käytetty onnistuneesti esimerkiksi liito-oravien löytämiseksi (Flying Squirrel LIFE).

Raakun elinympäristöjen seuranta 

Joki-inventoinnit tarjoavat tietoa jokialueilla tapahtuvista muutoksista, kuten kunnostusten vaikutuksesta raakkujen ja lohikalojen lisääntymisalueisiin ja suojapaikkoihin. Standardisoidulla inventointimenetelmällä tarkastellaan esimerkiksi jokiuomien muotoa, virtaustyyppiä ja pohjasoran raekokoa.

Redox-mittauksilla määritetään jokiveden sekä pohjasoraikon huokosveden pelkistyspotentiaalia, joka kertoo kohteiden happitilanteesta. Ennen kunnostustoimia ja niiden jälkeen tehtyjen mittausten perusteella voidaan arvioida kohteiden olosuhteiden sopivuutta raakunpoikasten elinympäristöiksi.

Naulatestin avulla selvitetään huokosveden happitilannetta. Rautanauloja upotetaan vähintään kuukauden ajaksi pohjasoraan sekä kunnostetuilla että kunnostamattomilla kohteilla. Tuloksien perusteella saadaan tietoa kunnostusten onnistumisesta: ruostunut naula kertoo huokosveden hyvästä happitilanteesta. 

Puurakenteiden vaikutus jokiuomien tilan (kuten leveys, syvyys, virtaama, pohjan rakenne ja kasvillisuus) ja monimuotoisuuden muokkaajina arvioidaan. Tietoa käytetään täydentämään joki-inventointituloksia.

Droonikuvauksella saadaan tietoa laajojen ja harvapuustoisten kohteiden tilasta ennen ja jälkeen kunnostusten. 

Lohikalapopulaatioiden tilan seuranta

Sähkökalastus tehdään syksyisin raakun isäntäkalojen tilan arvioimiseksi. Näin saadaan tietoa kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista kalapopulaatioihin. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa, että kalatiheyden kasvu on merkki niin veden laadun kuin raakun elinympäristöjen tilan kohentumisesta. Keväisin tehtävän sähkökalastuksen tarkoituksena on selvittää, onko kalojen kiduksilla glokidioita, jotka voisivat vapautua seuraavana kesänä itsenäisesti eläviksi poikasiksi joen pohjalle. Kevätsähkökalastuksella saadaan tietoa raakkupopulaatioiden lisääntymiskunnosta.

Kutupaikat tarkistetaan kunnostuksen jälkeen. Käytössä olevilla kutupaikoilla on mahdollista nähdä kuteneiden kalojen jättämiä jälkiä tai itse kaloja kutupuuhissa.

Laitoskasvatettujen raakunpoikasten ja koealojen seuranta

Jokiin reikälevyillä ja soralaatikoissa vietyjen poikasten kunto tarkastetaan ja levyt ja laatikot huolletaan vähintään kerran vuodessa. 

Redox-mittauksilla ja naulatesteillä seurataan niin raakun ”lastentarhojen” tilaa kuin niiden alueiden pohjasoraikon happitilannetta, joille laitoskasvatettuja raakunpoikasia on sijoitettu.

Soralaatikkokokeet: Usean vuoden ajan joenpohjalla olleet, raakunpoikasten elinympäristöksi sopivaa soraa sisältävät soralaatikot seulotaan niihin luontaisesti asettuneiden poikasten löytämiseksi. Laatikoiden happiolosuhteet selvitetään redox-mittauksilla ja naulakokeilla. 

Vedenlaadun seuranta 

Kunnostettujen alueiden vedenlaatua valvotaan ottamalla näytteitä laboratorioanalyysejä varten sekä seuraamalla lämpötilaa jokiin sijoitettavilla lämpötilamittareilla.

Projektin ekosysteemivaikutusten arviointi

Vaikutusten osalta keskitytään jokielinympäristön monimuotoisuuden ja lohikalapopulaatioiden tilan paranemisen arviointiin. Ekosysteemihyötyjen arviointiin tarvittava aineisto saadaan edellä esitetyistä monitorointitoimenpiteistä, joiden tulee olla jatkuvia tuottaakseen riittävästi tietoa tarpeeksi tiheillä aikaväleillä. Lopullinen arviointi voidaan kuitenkin tehdä vasta projektin päätteeksi. Kunnostuskohteiden ja raakkupopulaatioiden tilan arvioinnin jatkaminen myös projektin jälkeen takaa saavutettujen tulosten pysyvyyden.

Projektin sosioekonomisten vaikutusten arviointi

Hankkeen sosioekonomisia vaikutuksia arvioidaan laajalle yleisölle lähetettävillä kyselytutkimuksella. Vaikka hankkeen käytännön kunnostustöiden päätarkoitus on parantaa kohdelajien suojelustatusta, täytyy niiden vaikutuksia arvioida myös yhteisössä, jossa ne toteutetaan. Tämän vuoksi on tärkeää välittää tietoa ja keskustella projektin tavoitteista ja tuloksista laajasti.