- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Regional information
Kirkkojärven hoitotoimet: ”Tavoitteena on, että järven kunto paranee kokonaisuutena”
Luonto heräilee vauhdilla kesään, samalla Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristöasiantuntijat valmistautuvat pian alkavaan maastokauteen. Katsotaan sitä ennen, minkälaista suunnittelutyötä tuleva kesäkausi on vaatinut, ja millaisin tuloksin siihen lähdetään. Helmi-elinympäristöohjelman hoitokalastus Kirkkojärvellä toi ennätystuloksen viime kesältä. Luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa kertoo järven hyväksi tehdyistä menestyksekkäistä hoitotoimista, joita jatketaan aina vuoteen 2026 asti.
Kuva: Petteri Kiiskilä
Aivan Kangasalan keskustan tuntumassa sijaitsee Kirkkojärvi, joka on kangasalalaisten tärkeä ulkoilualue. Tärkeä se on myös luonnolle – koko Kirkkojärvi on yksityistä luonnonsuojelualuetta, jonka lisäksi se on Natura 2000 -alue sen linnuston ja luontotyyppien perusteella. Kirkkojärveä ympäröivät lehtometsät ja se on lähijärvineen Pirkanmaan sekä koko Suomen tärkeimpiä lintuvesiä.
– Pysyäkseen sellaisina muun muassa ihmisten aiheuttamasta ravinnekuormituksesta ja vieraslajeista huolimatta ne tarvitsevat hyvää hoitoa, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa.
Sitä tarjoaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Helmi-elinympäristöohjelma, jota toteutetaan meillä Pirkanmaan ELY-keskuksen luontoyksikössä.
Kirkkojärveä on hoitokalastettu vuodesta 2017 asti. Vuonna 2024 se tuli takaisin ELY-keskuksen hoitokohteeksi Kangasalan kaupungin kaksivuotisen KuntaHelmi-hankkeen päätyttyä. Kokemustensa perusteella kaupunki suositteli järvelle keväistä rysäpyyntiä loppukesän nuottauksen sijaan.
– Kirkkojärvi on matala ja rehevä, ja levätilanne oli hankaloittanut nuottausta aiempina kesinä. Lisäksi keväällä tai talvella tehtävä kalastus häiritsisi lintuja vähemmän, Merimaa sanoo.
– Hyvä uutinen on se, että tuloksia on mahdollisesti näkyvissä jo tälle vuodelle, hän sanoo.
Jo viidessä päivässä ennätystulos: 10 000 kiloa saalista
– Kalastusta ei ehditty aloittamaan heti keväällä särkikalojen kutuaikaan, mutta SYKE:n (Suomen ympäristökeskus) emeritustutkija Ilkka Sammalkorven mukaan rysäpyynti oli kokeilemisen arvoista myös loppukesällä. Niinpä tilasimme elokuulle kokeiluluonteisesti 5 rysää ja 10 nuottauspäivää kokeneelta ammattikalastajalta, Kaisa Merimaa kertaa.
Vaikka rysien määrä oli pieni, niiden tuottama saalis ylitti niin ELY-keskuksen, kalastajien kuin emeritustutkijankin odotukset. Jo viidessä päivässä saavutettiin 10 000 kilon saalismäärä, joka oli suurempi kuin koko kesän saalis aiempina vuosina.
Kalastusta jatkettiin yhteensä 19 päivää. Tänä aikana saalista saatiin yli 32 000 kiloa. Rysillä kalaa nousi reilu 22 000 kg ja nuotalla 10 000 kg. Saalis oli suurimmaksi osaksi särkeä, lahnaa ja suutaria. Petokokoiset ahvenet ja hauet vapautettiin, jotta ne voivat jatkaa särkikalojen poistotyötä.
– Rysään päätyi myös yksi ankerias, joka laskettiin takaisin järveen. Ankerias on äärimmäisen uhanalainen ja rauhoitettu lähes vuoden ympäri. Kirkkojärveen se on todennäköisesti päässyt Roineesta.
Kirkkojärven hoitokalastussaaliiden kehitys vuosina 2017–2024.
Kun isokoskelot saapuvat syysmuutollaan Kirkkojärvelle, pienikokoisia särkiä pakenee isoissa parvissa ojien suojaan. Tästä syystä lokakuussa tilattiin myös toinen kalastus, jossa kalastaja viritti paunettinsa sekä katiskansa ojiin. Kalastaja on tehnyt ja kehittänyt ojapyyntiä Kirkkojärvellä jo vuodesta 2020.
– Ojapyynnissä järvestä poistetaan etenkin nuoria, samana vuonna syntyneitä särkikaloja. Silloin ne eivät pysty korvaamaan jo poistettuja aikuisia kaloja, ja esimerkiksi ahvenen poikasilla on parempi mahdollisuus selvitä täysikokoisiksi, Merimaa kertoo.
Viime syksyn ojapyynneissä saatiin poistettua noin 1 400 kg kalaa. Saalis toimitettiin hyötykäyttöön Helmi-hankkeen pienpetopyyntiin, toukkakasvattamolle sekä elintarvikkeeksi. Kesällä pyydetyt särkikalat toimitettiin rehuksi, pienpetopyyntiin ja biokaasulaitokselle.
Tehokkailla hoitokeinoilla saadaan kirkkaampi järvi
Ylirehevöityneillä järvillä särkikalat ovat vahvoja kilpailijoita, jotka syrjäyttävät muita kalalajeja ja jopa vesilintuja. Kun särkikaloja poistetaan, ne syövät vähemmän eläinplanktonia ja selkärangattomia, jolloin ravintoa riittää muillekin. Kun eläinplanktonin määrä kasvaa, nekin osallistuvat talkoisiin syömällä kasviplanktonia, jolloin vesi kirkastuu. Tämä voi ihannetilanteessa johtaa esimerkiksi uposkasvillisuuden lisääntymiseen ja sinileväkukintojen vähenemiseen.
Hoitokalastuksen lisäksi järven hyvää tilaa on edistetty myös turoilla. Ahventen kilpailukyvyn parantamiseksi Kirkkojärvelle vietiin talvella 120 kappaletta tamperelaisten joulukuusia, jotka saatiin Pirkanmaan jätehuollolta. ELY-keskuksen tilaama urakoitsija rakensi lautakehikoita, joihin kuuset asetettiin ja niiden annettiin upota järveen jäiden sulaessa.
Joulukuusiturot toimivat paitsi ahventen kutupaikkana, myös biofilmin kasvualustana, jolloin ne houkuttelevat myös vesiselkärangattomia lisääntymään järvellä.
Näin ravintoverkkoa kunnostetaan samanaikaisesti monesta eri suunnasta.
Joulukuusikehikot odottamassa kevättä, jolloin ne uppoavat jään läpi ahventen kutualustoiksi ja vesiselkärangattomien elinympäristöiksi. Nyt turot ovat jo uponneet.
Yhteistyöllä järvi parempaan kuntoon
Kirkkojärven kunnostustoimet ovat esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Kangasalan kaupunki on toiminut suurena apuna toimenpiteiden suunnittelussa ja luvittamisessa. Emeritustutkija Ilkka Sammalkorvelta saatiin tuoretta tutkimustietoa hoitokalastuksesta, jonka avulla uskaltauduttiin kokeilemaan kesäaikaista rysäpyyntiä. Pirkanmaan jätehuolto toimitti suuren määrän joulukuusia, joiden kerääminen esimerkiksi talkoilla olisi ollut erittäin työlästä.
– Erityisen suuren kiitoksen ansaitsevat urakoitsijat – kalastajat ja joulukuusikehikoiden rakentajat – jotka tekivät raskaimman työn. Ilman heitä mikään ei olisi ollut mahdollista, Kaisa Merimaa iloitsee.
Järveä hoidetaan keväästä myöhään syksyyn
Kirkkojärvellä jatketaan hoitokalastusta keväisin, kesäisin ja myöhään syksyllä ainakin vuoteen 2026 asti. Koekalastamalla seurataan, millaisia muutoksia kalastossa saadaan aikaan. Lisäksi järvellä seurataan vedenlaatua ja pohjaeläinten määrää sekä lintujen pesintöjä.
Tämän kauden toimenpiteisiin valmistautuminen on siis aloitettu jo hyvissä ajoin.
– Hoitokalastukset ja joulukuusihanke suunniteltiin viime syksynä tuoreen hoitokalastusraportin ja viimeisimmän tutkimustiedon perusteella. Samalla teimme suunnitelman ja hankimme pesimälautat Kangasalan Kirkkojärvelle ja Valkeakosken Ritvalan Vähäjärvelle, jotta ne saatiin toteutettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Sekä kuuset että lautat rakennettiin kevättalvella ja saatiin järveen parahiksi juuri ennen lintujen pesimäaikaa ja ahventen kutua, Kaisa Merimaa kertoo.
Kirkkojärvellä ei ole lainkaan saaria tai karikoita, joilla vesilinnut voisivat pesiä rauhassa maapedoilta, kuten supikoirilta ja ketuilta. Pesimälautat auttavat korjaamaan tätä puutetta. Etenkin naurulokit ovat toivottuja asukkeja, koska ne puolustavat tehokkaasti omia pesiään ja samalla myös lähistöllä olevia muiden vesilintujen pesiä. Varsinkin tukkasotka, mustakurkku-uikku, silkkiuikku ja punasotka pesivätkin mielellään naurulokkikolonian läheisyydessä.
Myös linnustoselvitys on tilattu.
– Tänä keväänä Kirkkojärvelle rakennetaan vielä veneluiska hoitokalastusta varten, sitten voimmekin rentoutua hetkeksi ennen seuraavia hoitotoimia, Merimaa sanoo ja jatkaa:
– Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme, löytävätkö lokit ja sotkat niille asennetut pesimälautat Ranta-Koiviston edustalta.
Tavoitteena on, että järven kunto paranee kokonaisuutena, jolloin hyötyjinä ovat paitsi linnut, myös muu luonto ja ihmiset.
Upouusi pesimälautta odottaa asukkaita Kirkkojärvellä. Lauttoja on kolme, joista kahdessa on minkkiverkko suojaamassa pesiä minkeiltä. Sorsalinnut voivat pesiä reunoilla olevissa pesälaatikoissa, ja lokit lautan keskellä. Lokinpoikasille on tarjolla monenlaisia piilo- ja suojapaikkoja sääolosuhteilta ja pedoilta.
Lue lisää:
- Helmi-elinympäristöohjelma: https://ym.fi/helmi
- Hoitokalastus lintuvesillä: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/lintuvesien-kunnostus-ja-hoito/hoitokalastus
Lue myös:
Vanhat joulukuuset toimivat pian Kirkkojärven vesieläinten ja lintujen ruokapöytänä (STT Info)
Syksyn hoitokalastus Kangasalan Kirkkojärvellä toi ennätyssaaliin (STT Info)
LinkedIn / Instagram / Facebook / X
Yhteystiedot:
Pirkanmaan ELY-keskus
Luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa, kaisa.merimaa(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 022 145
- Publiceringsdatum
- 2025-04-11
Uppdaterad: 28.04.2025