llmastonmuutos näkyy järvivesissä – keskilämpötilat nousseet jopa useita asteita (Pirkanmaa)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Pirkanmaallakin järviveden lämpötiloissa.

Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikkö tekee vesien tilan seurantaa, jonka yhteydessä seurataan myös veden lämpötiloja. Seurantatuloksista on huomattu, että veden lämpötiloissa on nähtävissä nouseva suuntaus sekä pinnan- että pohjanläheisessä vesikerroksessa lähes kaikkina vuodenaikoina tarkastelussa olleilla järvillä, joilla aikasarjat alkavat 1960-luvulta.

Keskilämpötilat ovat nousseet suurimmillaan jopa useita asteita. Etenkin touko-kesäkuun keskilämpötilojen nouseva suuntaus on selvä esimerkiksi Pyhäjärven Lehtisaaren edustan ja Näsijärven Aitolahden edustan syvännealueen pinnanläheisessä vedessä. Aitolahden edustalla nouseva trendi näkyy yhtä selvästi myös alusvedessä.

Kuva Tinnu Salonen

​​​​​​​Lämpötilat nousussa myös talvella

Lopputalven keskilämpötiloissa näkyy nouseva trendi pinnanläheisissä vesissä. Tarkastelun perusteella pienissä matalissa järvissä talviaikainen lämpeneminen näyttää olevan voimakkaampaa kuin suuremmissa järvissä ja näkyy koko vesipatsaassa.

Pyhäjärven Lehtisaaren edustan syvänteen alusvedessä näkyy talviaikaan sen sijaan laskeva trendi. Lasku selittynee jäätymisajankohdan siirtymisellä myöhemmäksi ja vesipatsaan sekoittumisen, eli täyskierron, jatkumisella myöhempään syksyyn, jopa loppuvuoteen saakka. Toisaalta vastaavaa trendiä ei ole havaittavissa esim. Näsijärven puolella Aitolahden edustan syvänteellä. Tämä voi liittyä syvyyseroihin. Aitolahden edustan syvänteellä on huomattavasti enemmän vesisyvyyttä, jopa lähes 60 m, eikä vesimassa sekoitu samaan tapaan pohjaan saakka pitkälle loppuvuoteen asti, kuten matalammalla Lehtisaaren edustan syvännealueella, jossa vesisyvyyttä on noin 26 m. Molemmat havainnot muutossuunnista alusveden talviaikaisissa lämpötiloissa ovat rinnastettavissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pienemmillä järvillä jäätyminen tapahtuu usein suuria järvenselkiä aikaisemmin ja vesimassa ei ole sekoittumiselle ja jäähtymiselle alttiina yhtä pitkään kuin suuret järvenselät. Tämä voi olla taustalla pienemmillä järvillä koko vesipatsaassa näkyvälle lämpenemiskehitykselle.

Aiheuttaa haasteita koko ekosysteemiin

Järviveden lämpeneminen on osoitus siitä, että ilmasto on jo muuttunut ja muuttuu edelleen. Pienissä ja matalissa järvissä muutos voi olla voimakkaampaa ja näkyä suuria syviä järviä selvemmin.

Se miten pintavesien lämpeneminen näkyy ekosysteemitasolla Pirkanmaan järvissä, tunnetaan vielä huonosti. Selvää kuitenkin on, että vaikutus heijastuu koko ekosysteemiin ja sen eliölajistoon. Muutoksia on vaikea ennustaa.

Teoriassa korkeammat lämpötilat kesäaikaan lisäävät perustuotantoa ja sinileväkukintojen mahdollisuutta, mikäli ravinteita on saatavilla. Alusvedessä lisääntyvä lämpö kiihdyttää hajotustoimintaa ja hapenkulutusta, mikä voi johtaa herkemmin happiongelmiin ja lisätä sisäistä kuormitusta, eli fosforin vapautumista sedimentistä. Aiempi kuormitushistoria voi vaikuttaa sedimentin kautta pitkiäkin aikoja järven tilaa heikentävästi.

Kalakuolemat voivat lisääntyä

Kesäaikaan korkeat lämpötilat voivat aiheuttaa kalakuolemia. Jääpeitteisen ajan lyhentyminen voi helpottaa talviaikaista happitilannetta, mutta runsastuvat talviaikaiset valumat tuovat järviin kuormitusta, jonka vaikutukset voivat tulla esille viiveellä.

Veden lämpötilan nousu voi nopeuttaa vesistöjen rehevöitymiskehitystä ja aiheuttaa haasteita, mikäli hajakuormitusta ei saada riittävällä tasolla hallintaan. Lämpötilan muutos voi myös muuttaa järvien kykyä sietää ulkoista kuormitusta. Jatkossa voi olla tarpeen entistä useammin puuttua sisäiseen kuormitukseen ulkoisen kuormituksen vähentämistoimien rinnalla tai vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön uusia menetelmiä sedimentistä vapautuvien ravinteiden poistamiseen vesimassasta. On kuitenkin muistettava, että sisäisen kuormituksen vähentämistoimet eivät pienennä ulkoisen kuormituksen vähentämistarvetta. Ulkoisen kuormituksen vähentämisessä valumavesien hallinnan tärkeys tulee korostumaan ja uusia vesiensuojelumenetelmiä on tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön.

Tarvitaan laajaa yhteistyötä

Jotta ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä, tarvitaan kaikki keinot käyttöön. Myös uusia keinoja tarvitaan ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Kaikenlaisesta vastakkainasettelusta on syytä luopua. Muutoksen toteutuminen vaatii ajatustapojen muuttamista, vanhoista rakenteista ja ajatusmalleista luopumista ja ennen kaikkea rohkeutta.

Vesistökunnostuksiin liittyvät valuma-aluekunnostukset ovat hyvä esimerkki toisiaan tukevasta sektorirajat ylittävästä toiminnasta, jossa tehtävillä toimilla parannetaan kokonaistavoitteen toteutumisen rinnalla eri sektoreiden toimintaa ilmaston- ja luonnonsuojelua unohtamatta. Suomessa on jo hyviä kokemuksia, miten vesistöjen kunnostustoiminnalla voidaan luoda uusia työpaikkoja, parantaa alueen elinvoimaisuutta ja lisätä asukkaiden hyvinvointia.

Vesilämpötilojen kuvaajia (pdf)

Seuraa Twitterissä: @PIRvesi