Hukkakauran leviämisen estämisellä ja tarkkailulla estetään hukkakauran aiheuttamia taloudellisia tappioita (Pirkanmaa)
Hukkakaura on erittäin vaikeasti torjuttava, yksivuotinen rikkakasvi, joka haittaa erityisesti viljanviljelyä ja siementuotantoa. Hukkakaura lisääntyy nopeasti, se saattaa säilyä vuosia maassa itämiskykyisenä ja sen hävittäminen on vaikeaa. Hukkakauran leviämisen estäminen ja tarkkailu on erittäin tärkeää ja näin estetään myös sen aiheuttamia taloudellisia tappioita. Hukkakauralain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää hukkakauran leviämistä.
Kuva Riku Lahti
Hukkakauralainsääntö on päivitetty huhtikuussa 2021
Asetuksessa lievennettiin hieman hukkakauraan liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi hukkakaurarekisterissä olevien tarkkailulohkojen suurinta sallittua tilakohtaista määrää nostettiin. Suomen hukkakauratilanne on muun Euroopan tilanteeseen verrattuna varsin hyvä. Hukkakauraan liittyvät vaatimukset ovat kylvösiemenen tuotannossa muuta viljelyä tiukemmat, koska vaatimuksilla halutaan varmistaa, että sertifioitu siemen on hukkakaurasta vapaata. Asetusmuutokset eivät koske perunaa.
Hukkakauraan liittyvien vaatimusten täyttyminen tarkastetaan siemenviljelyksiltä kasvukaudella tehtävässä viljelystarkastuksessa yhdessä muiden siementuotannon vaatimusten kanssa.
Asetuksessa keskeisenä vaatimuksena on edelleen se, että jos siementuotannossa olevalta kasvulohkolta löytyy hukkakauraa, ei kasvulohkon satoa hyväksytä siemeneksi. Nyt asetukseen tehdyllä muutoksella lievennettiin hieman hukkakauraan liittyviä vaatimuksia. Vapaaksi todettujen kasvulohkojen sato voidaan hyväksyä siementuotantoon, jos siemenviljelykseltä löytyy hukkakauraa enintään kahdelta kasvulohkolta. Hukkakauraa saa olla yhteensä enintään kahdeksan yksilöä. Edellytyksenä hyväksynnälle on myös se, että riskiä hukkakauran päätymisestä siemeneksi korjattavaan satoon ei ole.
Aikaisemmin enimmäismäärä hukkakaurayksilöille oli neljä kappaletta ja yksilöitä sai löytyä enintään yhdeltä lohkolta. Kasvulohkosta muodostetaan jatkossakin tarkkailulohko ja lohko merkitään hukkakaurarekisteriin, jos siltä havaitaan hukkakauraa.
Siementuotantotilalla saa olla enintään neljä tarkkailulohkoa hukkakaurarekisterissä. Aikaisemmin enimmäismäärä oli kaksi, mutta tilojen koon kasvaessa katsottiin enimmäismäärän noston olevan perusteltu.
Kauran siementuotanto ei ole sallittu, jos siementuotantotilalla on enemmän kuin yksi tarkkailulohko. Muiden lajien siementuotanto on mahdollista, kun viljelijän hallinnassa on enintään neljä tarkkailulohkoa. Ruokavirasto voi myöntämällään poikkeusluvalla painavasta syystä sallia, että tarkkailulohkojen enimmäismäärästä poiketaan. Poikkeuslupamenettely säilyy ennallaan, mutta poikkeusluvan voimassaoloaikaa pidennettiin viiteen kasvukauteen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakaurasta siementuotannossa (276/2021) tuli voimaan 9.4.2021. Lisätietoa tästä ja muusta löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta.
Lisätiedot:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/hukkakaura/ (ruokavirasto.fi)
Hukkakauraa koskevat lait ja asetukset muutoksineen löytyvät MMM:n internet-sivuilta tai Finlexista
- Laki hukkakauran torjunnasta 185/2002
- Asetus hukkakauran torjunnasta 326/2002
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakaurasta kylvösiementuotannossa 2/2015
Riku Lahti
kasvintarkastaja
riku.lahti(at)ely-keskus.fi
Pirkanmaan ELY-keskus