Nyt on juuri oikea hetki käydä haitallisten vieraslajien kimppuun! (Pirkanmaa)
Kevät on parasta aikaa ryhtyä vieraskasvilajien torjuntatoimiin. Silloin kasvit ovat vielä pieniä ja ne on suhteellisen helppoa kaivaa maasta. Esimerkiksi jättiputket, jättipalsami ja komealupiini leviävät siemenistä, joten pikkutaimien poisto on tehokasta torjuntaa.
Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.6.2022 lähtien. Sen torjunta on helpointa pensaiden ollessa pieniä, mutta laajalle levinneet kasvustot on parasta hävittää koneellisesti.
EU:n haitallisten vieraskasvilajien listalla Suomessa havaittuja ovat mesisilkkiyrtti, jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali. Haitallisten vieraslajien kansallisella listalla ovat kurtturuusun lisäksi komealupiini, alaskanlupiini, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, lännenpalsami, kanadanvesirutto ja hamppuvillakko. EU:n luettelossa ja kansallisessa luettelossa olevien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito on kielletty.
Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään.
Jättiputkia ja -palsamia puutarhassa. Kuva: Tiina Schultz / Pirkanmaan ELY-keskus.
Monet haitalliset vieraslajit on alun perin tuotu maahamme koristekasveina. Haitallisia vieraslajeja niistä on tullut, kun ne ovat levinneet hallitsemattomasti luontoon esimerkiksi puutarhajätteen mukana. Pihan kitkentäjätteet tai pintamaa tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä kunnan osoittamaan puutarhajätteen vastaanottopaikkaan.
Kasvijätteitä ei saa kuljettaa metsään tai luvattomille tunkioille, sillä juuri sieltä ne parhaiten leviävät ympäröivään luontoon.
Hyvä hävityskeino on sulkea kasvijäte (jättipalsami), myös juuret ja kukinnot, mustaan muovisäkkiin ja säilyttää sitä kesän ajan auringossa tai talven yli ulkona, jolloin se mädäntyy ja sen voi laittaa sekajätteeseen ja sitä kautta polttoon.
Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, joka tulee hävittää 1.6.2022 mennessä.
Mitään vieraslajia ei saa päästä leviämään ympäristöön.
Lisää tietoja vieraslajeista, niiden haitallisuudesta ja torjunnasta saat www.vieraslajit.fi -sivustolta. Luonnon monimuotoisuus hupenee hälyttävää vauhtia. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle, elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen.
Jättiputken taimi. Kuva:Tiina Schultz / Pirkanmaan ELY-keskus.
Jättipalsamin taimi. Kuva: Terhi Ryttäri, vieraslajit.fi.
Uutinen on osa luonnon monimuotoisuuden teemaviikon viestintää. Lue myös
Tiedote 18.5. Perinneympäristöjen kartoitus jatkuu ja kunnostukset käynnistyvät Pirkanmaalla HELMI-elinympäristöohjelmassa
Uutinen 18.5. Luonnon monimuotoisuutta vietetään koko viikko