- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Nyheter 2020
Regional information
Kalankasvatuksen tuotanto on vakiintunut - laajentamista vaikeuttaa vesien heikentynyt tila Varsinais-Suomi, Satakunta)
Toiminnassa olevien kalankasvatuslaitosten määrä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on pienentynyt 12,5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alueella oli vuonna 2019 yhteensä 71 toimivaa laitosta, joista 52 Saaristomerellä ja 17 Selkämerellä.
Suomessa kalankasvatuksen tuotanto on vakiintunut noin 14,5 miljoonaan kiloon. Tästä Varsinais-Suomen ja Satakunnan osuus oli 4,8 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Kalankasvatusala on yhä vahvemmin keskittymässä harvempien toimijoiden haltuun.
Kalantuotannon lisäkasvu (loppupainon ja alkupainon erotus) on noussut 25 %:lla vuodesta 2010. Käytetty rehumäärä suhteessa kasvatettuun määrää eli ns. rehukerroin on jopa hieman pienentynyt vuosikymmenen aikana. Kuivarehua käytettiin yhteensä 5,2 miljoonaa kiloa. Rehukerroin oli 1,08.
Kalankasvatuksen vesistökuormitus on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Kalankasvatuksen ominaiskuormitus eli kuormitus per tuotettu kalatonni on rehujen ja ruokintatekniikan kehityksen sekä kalojen rodunjalostuksen myötä laskenut sekä fosforin että typen osalta.
Vesiin päätyvä fosforikuorma on vakiintunut tasolle 18 tonnia vuodessa. Typpikuorma on ollut hieman nousussa vuosikymmenen aika, ollen 180 tonnia vuonna 2019. Ominaiskuormitus oli 3,7 kg fosforia ja 37,7 kg typpeä tuotettua kalatonnia kohti.
Kalankasvatuksen näkymiä
Kalankasvatuksen kotimaan tuotanto ei riitä tyydyttämään lisääntynyttä kalan kysyntää. Kalankasvattajat haluavat lisätä tuotantoa ja Lounais-Suomen rannikkovesialueille onkin suunnitteilla uusia laitoksia.
Tuotannon lisäämistä vaikeuttaa se, että pääosa rannikkovesistämme on ekologiselta tilaltaan hyvää huonommassa tilassa eli kuormitusta tulisi vähentää. Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Maalle sijoitettavista kiertovesikasvatuslaitoksista ja avomerikasvatuksesta haetaan ratkaisua tilanteeseen. Kalankasvatukseen liittyvän teknologian kehittämiselle olisi nyt paljon tilausta.
Edellä mainittuja tekijöitä tarkastellaan myös vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa, jonka päivittäminen on käynnistymässä maa- ja metsätalousministeriössä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on hanketyönä päivittänyt kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen. Se on lausuntokierroksen jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavana.
Kalankasvatus on luonnollisesti mukana vesienhoidon ja merenhoidon suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa sekä merialuesuunnittelussa.
Lisätietoja
- Vesistöjen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskuntajätevedet ja kalankasvatus) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (lounaistieto.fi/tilastot/ymparisto/)
- Vesiviljelystrategia ja Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma (mmm.fi)
- Kalankasvatuksen vesiensuojelu (ymparisto.fi)
- Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (helda.fi)
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö (ymparisto.fi)
- Merenhoito (ymparisto.fi)
- Merialuesuunnittelu.fi
- Publiceringsdatum
- 2020-06-16