Suomen kiertotalouden tiekartta päivitettiin (Pirkanmaa)

Sitra on otsikoinut päivitetyn Suomen kiertotalouden tiekartan 2.0 merkitsevästi "Kriittiseksi siirroksi". Otsikoinnilla viitataan niin nykyisen talousmallin muuttamisen välttämättömyyteen kuin tarpeeseen jokaisen tunnistaa oma roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa muutoksessa.

Tiekartta on jatko-osa vuonna 2016 julkaistulle, maailman ensimmäiselle kansalliselle tiekartalle ja tälläkin kertaa sen laatimiseen on osallistunut laaja joukko eri tahojen toimijoita. Tiekartta sisältää vision ja strategiset tavoitteet Suomelle sekä lukuisan joukon esimerkkejä kiertotaloutta edistävistä toimenpiteistä.

Hiilineutraali kiertotalous vuoteen 2025 mennessä

Tiekartan visiona on, että Suomi on hiilineutraalissa kiertotaloudessa vuoteen 2025 mennessä. Tähän pääsemiseksi strategisina tavoitteina esitetään

1) kiertotalouden ratkaisuiden nostamista kilpailukyvyn ja talouden kasvustrategian keskiöön,

2) vähähiiliseen energiaan siirtymistä, energian tehokkaan käytön edistämistä sekä ilmasto- ja energiapolitiikan kunnianhimon tason nostamista,

3) suhtautumista luonnonvaroihin niukkuutena sekä 4) arjen päätöksien valjastamista käyttövoimaksi muutokselle.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä välttämätöntä

Eri toimijatahoille on räätälöity päämääriä ja esimerkiksi valtionhallinnolta peräänkuulutetaan entistä strategisempaa, yli hallinnon alojen tehtävää yhteistyötä ja yhteen maaliin tähtäävää kiertotalouden edistämistä. Kiertotalouden edistäminen yhdellä sektorilla ei riitä, vaan erityisesti ministeriöiden välinen yhteistyö nähdään välttämättömänä. Kiertotalous halutaan nostaa korkealle prioriteetille tulevalla hallituskaudella ja luoda pohja yli hallituskausien tehtävälle työlle.

Kiertotalouden hankkeiden rahoitusta halutaan kohdentaa vaikuttavuusinvestointiajattelun mukaisesti, millä tarkoitetaan lyhyen aikavälin kustannusten näkemistä pidemmän aikavälin vaikuttavuuden mahdollistajana. Tiekartassa kysellään jopa hallinnonalojen yhteisen kiertotalousbudjetin perään, josta rahanjako tehtäisiin tarkkaan harkituille kokonaisuuksille vaikuttavuuden mukaan.

Valtionhallinnon todetaan olevan avainpelaaja myös sujuvoittamisen, fiksun ja kannustavan ohjaamisen sekä sääntelyn toteuttajana. Julkisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella mahdollistetaan kiertotalouden tutkimusta koulutus- ja yrityskentällä sekä innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista.

Kiertotaloutta voidaan edistää myös valtion ja elinkeinoelämän välisillä Green Deal –sopimuksilla. Taloudellisissa ohjauskeinoissa tuodaan esille kestävän kehityksen verosiirtymää, jolla verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen. Merkittävä muutos edellyttäisi kuitenkin kokonaisvaltaista vaikutustenarviointia ja sen perusteella laadittavaa pitkäjänteistä verotuksen tiekarttaa.

Kunnat ja kaupungit kiertotalouden mahdollistajina

Julkisista toimijoista myös kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä kiertotalouden mahdollistajia. Kunnissa kiertotalous nähdään kilpailukyvyn ja elinvoiman keskiössä. Kiertotalous on uudenlainen ajattelumalli niin elinkeinopolitiikalle, julkisille hankinnoille, koulutukselle ja opetukselle kuin alueiden käyttöönkin. Yrityksiltä edellytetään kiertotalouden sisällyttämistä yritysten strategiaan sekä yhteistyötä niin muiden yritysten kuin julkisen sektorinkin kesken. Kansalaisia puolestaan sitoutetaan kestävien elämäntapojen sitoumuksiin ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Irina Simola
erityisasiantuntija
Pirkanmaan ELY-keskus

Kiertotalouden tiekartan 2.0 verkkojulkaisu ja sen tiivistelmä: www.sitra.fi/kiertotaloudentiekartta