Virtaa kinttaisiin – hyvemmän työelämän puolesta! (Lapin ELY-keskus)

Lapin ELY-keskuksen Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään -projektin päätöstapahtuma järjestettiin yhteistyössä Tekesin Liideri-ohjelman kanssa tiistaina 3. helmikuuta Rovaniemellä. Lähes 90 osallistujaa innostui päivän aikana työnsä ja yritystensä kehittämisestä ja pääsi verkostoitumaan yritysten tukitoimijoiden kanssa Mahdollisuuksien Markkinoilla.

Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, yritysvalmentaja Paula Kähkönen Valmennustalo Temposta kertoi päivän aluksi työnohjaajan mahdollisuuksista tukea henkilöstöä ja esimiehiä erilaisissa muutostilanteissa.

– Työnohjaajan avulla pystyy selkeyttämään ja kehittämään työn rakenteita, työrooleja ja vastuualueita. Työnohjaus on aina luottamuksellista ja voi kestää muutaman kerran tai jopa kahden vuoden ajan. Työnohjaus voi olla terapeuttista, vaikka se ei ole terapiaa. Tarkoitus ei toisaalta ole opiskella esimerkiksi excelin käyttöäkään, vaan työnohjaaja voi opastaa vaikka vuorovaikutuksen, oman ajattelun ja itsetuntemuksen kehittämisessä sekä toimia mahdollisuuksien näkemisen hoksauttajana.

"Lievealueilla" saa olla moniosaaja ja positiivisella tavalla hullu

Tapahtuma jatkui taukojumpan ja tauon jälkeen Kirsi Parviaisen johdattelemilla yrityshaastatteluilla. Hullu Poro Oy:n varatoimitusjohtaja Annukka Paksuniemi kertoi yrityksen menestymisen lähtevän omistajasta, Päivikki Palosaaresta. - Päivikki on hullunrohkea innovaattori, joka uskaltaa ottaa myös riskejä. Meidän henkilökunta on myös persoonallista ja meillä saa olla positiivisella tavalla hullu. Hyödynnämme henkilöstön osaamista laajasti yrityksen eri tehtävissä ja kehittämisessä.

Yrityshaastateltavat Annukka Paksuniemi (oik.), Jouko Hietala ja Juhani Jutila Kirsi Parviaisen haastateltavina.

Tekesin Liideri-ohjelman hankerahoituksen myötä yritystä kehitetään nyt tiimiorganisaatioksi, jossa johtamista ja päätöksentekoa siirretään johdolta tiimeihin. Tiimien vetäjinä on innokkaita, yrittäjähenkisiä ihmisiä. Hankkeen kesto on noin puolitoista vuotta ja se on innostanut jokaista henkilöstön jäsentä vaikuttamaan omaan työhönsä.

Jouko Hietala omistaa Sodankylässä Jokkerin hiihtomesta Oy:n, jossa työskentelee viisi työntekijää. – Täällä "lievealueilla" on oltava moniosaaja. Minulla on kuusi ammattitutkintoa ja työntekijäni ovat myös oppisopimuskoulutuksessa. Itselläni on halu oppia aina uutta ja onneksi myös työntekijäni ovat motivoituneita oppimaan lisää. Työmme muodostuu lumen ympärille ja näin talvisin töitä on niin paljon, että koulupäivä pitää joskus siirtää, mutta onneksi kouluttajat ymmärtävät tämän ja joustavuutta riittää puolin ja toisin.

Kuntaomisteisen LapIT Oy:n toimitusjohtaja Juhani Jutilan mukaan kehittämiseen on panostettu vahvasti vuosien varrella. Pääosin kehittäminen on ollut oman toiminnan ja prosessien kehittämistä, johon on saatu mm. Tekesiltä tukea. Henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyvää kehittämistä on tehty mm. henkilöstötyytyväisyystutkimusten perusteella, joista on nostettu kehittämistä vaativia asioita esiin ja viety niitä aktiivisesti eteenpäin. Jutilan mukaan johtaminen on avainasemassa henkilöstön työhyvinvoinnissa, joten myös johtamista on yrityksessä systemaattisesti kehitetty.

 – Olemme käyttäneet sekä paikallisia että valtakunnallisia yrityksiä konsultteina. Ulkopuolisesta avusta on suurta hyötyä, sillä usein yritystä katsoo itse liian kapeasti. Osaavat valmentajat saavat myös henkilöstön mukaan kehittämiseen.

Haastateltavien mielestä sekä lappilaisten että etelästä tulevien yrityskehittäjien tärkeimpiä tehtäviä on perehtyä yrityksiin laajasti ja tuntea Lapin toimintaympäristö. Kokemus yrityskehittäjistä on kaikilla positiivinen, mutta kehittämishankkeiden byrokratian määrä hämmästyttää edelleen.

Puhujat kertoivat positiivisista tulevaisuuden näkymistä omissa yrityksissään ja kannustivat muita yrittäjiä rohkeasti eteenpäin ja uskomaan omaan bisnekseen.– Ensimmäisestä vastoinkäymisestä ei pidä antaa periksi, vaan yrittää aktiivisesti uudestaan. Yrittäjän kannattaa luoda hyvät verkostot asiakkaiden, kumppanien ja rahoittajien sekä muiden yrittäjien kanssa, kannusti Jutila.

Liikkeelle viimeistään nyt!

Katri Harra-Salonen on yrittäjä ja Kauppakamarin Digitaalinen polku-hankkeen mentori.

- Digitalisaatio on paljon laajempi alue kuin tekniikka tai tietotekniikka. Sen myötä on saatu uusia tapoja tavoittaa asiakas, hyödyntää asiakastietoja ja dataa. On saatu myös uusia tapoja järjestää tuotantoa.

Digitalisaatio vaikuttaa yritykseen kaikilla tasoilla. Parhaiten digitalisaatiossa päästään liikkeelle, kun muodostetaan käsitys ympäristöstä, trendeistä ja siitä, mihin maailma on menossa. Sen jälkeen kirkastetaan oma strategia ja visio sekä tavoitteet ja päätetään, mitä itse halutaan tehdä. Tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan sopivat toimintatavat ja organisoituminen ja vasta näiden jälkeen mietitään, mitkä digitaaliset ilmentymät kannattaa ottaa käyttöön tavoitteiden saavuttamiseksi ja työn tukemiseksi. 

- Digitalisaation täyden hyödyntämisen myötä yritykset saavat lisää liikevaihtoa, heillä on kustannustehokkuuden myötä alemmat kustannukset ja asiakaslähtöisen toimintatavan syventämisen myötä tulevat uskolliset asiakkaat. Kaikista yrityksistä tulee internet-yrityksiä. Kaikki digitalisaatiossa menestyneet yritykset ovat lähteneet ennakkoluulottomasti liikkeelle. Tekosyitä ei ole enää ja liikkeelle kannattaa lähteä viimeistään nyt, Harra-Salonen rohkaisi.

Rovaniemeläinen CodeGem Oy on Jouko Tiihosen yritys, jonka tuotteena on erityisesti matkailualan verkostotoiminnanohjausjärjestelmä Travius. – Lapissa on jo pitkälle toistasataa aktiivista tuotetta käyttävää yritystä. Lapissa laatuajattelu on jo pitkällä ja yritykset haluavat olla verkostoissa mukana. Myös Tiihonen kannustaa yrittäjiä miettimään yrityksen strategiat ja prosessit kuntoon ja rakentamaan vasta sitten esimerkiksi verkkokauppa yhdeksi osaksi toimintaa. - Kehittyvät yritykset panostavat digitaalisuuteen ja katson ihan positiivisesti tulevaisuuteen.

Rovaniemellä on hyvä innovaattori-ilmasto

- Innovaattori tarvitsee motivoivan tavoitteen ja ryhmän avun innovaatioidensa toteuttamiseksi. On myytti, että innovaattori toimisi yksin. Hän tarvitsee tukihenkilöitä, kertoi erikoistutkija Mervi Hasu Työterveyslaitokselta. Hasu poimi leikkimielisen Innovaattori-tutkan avulla kuulijajoukosta innovaattoreita, joita löytyi yllättävän paljon.

- Innovaattori kokee, että aina on parannettavaa, aina voi parantaa ja aina löytyy apua.  Innovaattorit uskaltavat pyytää apua ja ymmärtävät, että innovaatioita pitää kokeilla. Heillä on halu toimia ja tehdä päätöksiä. Usein innovaatioilla halutaan selkeästi nostaa palvelun tai toiminnan tasoa ja moni innovaattori haluaa tehdä hyvää yhteisölleen, ei pelkästään rahaa itselleen. Innovaatiot edellyttävät rohkeaa toimintaa, menemistä kohti omia unelmia. Tällöin kuljetaan usein vaativan emotionaalisen polun läpi, jossa on myös riski tulla torjutuksi ja epäonnistua.

- Minusta on tullut innovaattori lapsenmielisyyden ja ainaisen ihmettelevän asenteeni myötä. Haluan työskennellä arvojeni mukaisesti ja saada innovaatioillani aikaan ihmisille parempaa hyvinvointia ja vähemmän kipua, kertoi yrittäjä Panu Vapaavalta, joka on kylmähoitoteknologiaan perustuvan innovaation, Amandan®, keksijä.

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat tekivät omat lupauksensa siitä, mitä he itse voivat tehdä työelämästrategian vision toteutumiseksi. Tavoitteena on, että Suomen työelämä olisi Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä ja sen toteutumiseksi luvattiin mm. verkostoitua tehokkaammin, jakaa omaa osaamista, kannustaa ja arvostaa työkavereita ja kuunnella ja tukea yrittäjiä entistä paremmin.

Päivän asiantuntijapuhujat Paula Kähkönen (vas.), Kirsi Parviainen, Mervi Hasu ja Katri Harra-Salonen

Lisätietoja:

Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään -projekti

Tekesin Liideri - Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma

Työelämä 2020-hankkeen Lapin alueverkosto