Tulevaisuutta aistimassa nuorisotakuussa
- Kaakkois-Suomen yhteistyöfoorumi nuorten palveluista (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)


 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) järjestämä yhteistyöfoorumi nuorten palveluista kokosi 21.1.2015 Kouvolan kaupungintalon juhlasaliin reilu 80 osallistujaa.

Keskustelujen faktapohjana käytettiin tuoreita työllisyyskatsauksen lukuja; Suomen 360 000 työttömästä on nuoria eli alle 25-vuotiaita 50 000. Kaakkois-Suomessa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lähes 24 000, joista alle 25-vuotiaita 3600. Nuorten työttömyys kasvaa Kaakkois-Suomessa muuta maata nopeammin. Työllisyyskatsauksesta selviää, että esimerkiksi työttömiä, ylioppilastutkinnon varassa olevia nuoria on huomattavasti edellisvuotta enemmän. Luvut kertovat synkkää tarinaa siitä, miten vaikeaa etenkin ensimmäinen työpaikka on löytää. Näiden kivikovien faktojen saattelemana Kaakkois-Suomen nuorisofoorumi kokoontui yhteen pohtimaan, miten nuoret saadaan joustavasti työelämään tai koulutukseen. Päivän puheenjohtajana oli ELY-keskuksen asiantuntija Timo Hakala. Hän esitteli tilaisuuden aluksi Demari-lehden Työelämä osion lehtileikkeen 22.2.1979, missä puhuttiin jo "yhteiskuntatakuusta pysyvänä lääkityksenä nuorisotyöttömyyteen."  Eipä ole mitään uutta auringon alla sillä näin juttu alkaa:
" SAK käynnistää nimienkeräyksen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Yhteiskuntatakuu tähtää siihen, että kaikille nuorille taattaisiin mahdollisuus mielekkääseen koulutuksen saamiseen, työharjoitteluun tai pysyvään työpaikkaan."

Työllisyys vain osa nuorisotakuun kokonaisuutta

Nuorisotakuu on toiminut täysimääräisesti kaksi vuottaa. Sillä tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. On siis hyvä tiedostaa, että nuorisotakuuseen kuuluvat nuorten työllistymisen lisäksi koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorisotyön tukeminen sekä nuorten kuntoutus- ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Nuorisotakuun arki ja politiikka työnantajan näkökulmasta

Työmarkkinajärjestöjen puheenvuoron käyttivät aluepäällikkö Raimo Hovi (EK) ja tilasto-. ja työllisyysasiantuntija Tytti Jäppinen (SAK). Raimo Hovi poimi esitykseensä otteita Nuorisotutkimusseura ry:n Nuorisotakuun arki ja politiikka -julkaisusta. Nuoret pitää Hovin mukaan saada mahdollisimman joustavasti kiinni työelämään. Hän toi esille erityisesti työpajatoiminnan hyvänä esimerkkinä siitä, miten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat harjoitusta kollektiiviseen työskentelyyn, itsevarmuutta ja onnistumisen tunteita. – Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää ihmisten työpanosta syrjäytymiselle.

Viranomaisten toiminta sai Hovilta arvostelua. – Yritykset eivät koe, että julkinen sektori pelaa samassa joukkueessa. Emme tarvitse lisää hallintoa vaan lisää joustavuutta; työpaikkojen potentiaali on pienissä yrityksissä!


Tytti Jäppinen vyörytti esityksessään tilastotietoa työmarkkinajärjestöjen toimista nuorison työllistämisen edistämiseksi. – Nuorten työllistymispalveluiden saatavuus ja toimivuus on parantunut nuorisotakuun voimassa olon aikana. Nuoret suhtautuvat positiivisesti nuorisotakuuseen ja kokevat saaneensa tukea sitä kautta, Tytti Jäppinen kertoi. SAK:n mielestä nuorisotakuun jatkaminen, kehittäminen ja rahoituksen turvaaminen on tärkeää.









Uudistuvaa nuorisolaki – ei temppuja vaan tavoitteita

Lainsäädännöllisen näkökulman seminaariin toi johtaja Georg Henrik Wrede opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Nuorisolain uudistamisen valmistelussa haluttiin kuulla laaja-alaisesti ja avoimesti  nuorten ja heidän parissa työskentelevien toimijoiden esityksiä ja ideoita. - Ministeriön FB-sivut ja Twitter ovat edelleen kanavia, joita kannattaa seurata ja kommentoida esimerkiksi  laissa määriteltyä nuoriso-käsitteen ikärajaa.
-  Uudessa nuorisolaissa ei ole temppuja vaan tavoitteita, Wrede linjasi. Tavoitteena on, että paremmin tämän päivän haasteita huomioiva uusi nuorisolaki tulee voimaan 1.1.2016.

Yhteiskunta muuttuu – koulutus uudistuu

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti lukion, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina 2014 – 2016.


Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia sekä lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat hallituksen esitykset on annettu eduskunnalle. -  Rakenneuudistuksella tavoitellaan 260 M euron vähennystä julkisiin menoihin, kertoi opetusneuvos Elise Virnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017.  Syy kouluttajaverkoston tarkistukseen on se tosiasia, että nuorten määrä vähenee. – Ei lapsia – ei koulua. Näin menee uusi ajattelutapa, Virnes tiivisti.





Nuoret työmarkkinoille – millä eväillä?

- Työelämä on murroksessa ja se koettelee jäykkiä työmarkkinoitamme, totesi toimitusjohtaja Arto Havo Parik-säätiöstä. Hän toi esimerkkinä yhteiskunnallisten yritysten merkityksen, jotka ovat avainasemassa ratkaisemassa aikamme suuria työelämän haasteita. Ne innostavat Havon mukaan erilaiseen yrittäjyyteen ja kyseenalaistavat nykyisen palvelurakenteen. - Työmarkkinoilla tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä toimijoiden välillä; päällekkäiset toiminnot kuluttavat taloudellisia resursseja ja hämmentävät toimijoiden kohderyhmiä. Napakalla ohjauksella ja poliittisella päätöksenteolla voidaan rakentaa toimivat toimintajärjestelmät.

Nuorisofoorumin teemaryhmät vauhdissa







Lopuksi kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen ELY-keskuskesta ja nuorisotyön johtaja Pasi Hedman Nuorisokeskus Anjalasta kertoivat, mitä nuorisofoorumin teemaryhmissä on saatu aikaan. Koulun ja työelämän yhteistyö -teemaryhmä teetti kyselyn ammatillisen koulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden työelämäyhteyksistä. Ritva Kaikkonen esitteli yhteenvedon tulokset sekä konkreettiset toimet (esim. rehtoreiden ja opojen TET, Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia - julkaisu, jalkautukset kaupunkien johtoryhmiin ja kouluihin).

Pasi Hedman esitteli sosiaalinen vahvistaminen -teemaryhmän työn tuloksia. Teemaryhmä oli pohtinut mm. sitä, ovatko palvelut tasapuolisia kaikille. Lisäksi toivotaan mm. panostusta ennaltaehkäisevään perheiden kanssa tehtävään työhön. Nuoret tarvitsevat eniten tukea siihen ajanjaksoon elämässään, milloin tehdään suuria suunnanmäärityksiä omalle elämälle ja uralle.
 – Nuorten asiat ovat kaikkien asioita. Kaikki asiat ovat nuorten asioita, Hedman summasi työn tuloksia.

Seminaarin loppusanat lausui johtaja Satu Mäkelä ELY-keskuksesta. – On tärkeää saada nuori osaksi yhteiskuntaa, ei vaan kouluun, hän visioi ja korosti samalla foorumin työn tärkeyttä jatkossakin. Mitä eväitä uusi hallitusohjelma tähän työhön tuo, selviää pian, mutta nuorisotakuutyö jatkuu tulevaisuudessakin koko verkoston voimin.
      

- Minna Peltola, tiedottaja
Kaakkois-Suomen ELY-keskus