Nuorisotakuussa kohti nuoren kohtaamista yksilönä
Mihin nuorisotakuu on menossa? Ketkä sitä määrittelevät ja mitä kohti? ELY-keskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakainen tarkastelee ajankohtaisia nuorisotakuun kehittämiskohteita ja suuntaa ajatuksia tulevaan.
Lasten ja nuorten perusoikeudet on otettava osaksi nuorisotakuuta. Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää on nostanut viime viikkoina katsetta kohti lasten ja nuorten perusoikeuksia. Taustalla on Nuorisobarometri 2014, jonka mukaan 85 prosenttia 1903:sta tutkimuksen nuorista koki tulleensa syrjityksi jossain elämänsä vaiheessa.
Nuorisotakuu kuuluu jokaiselle nuorelle. Valtakunnallisen nuorisotakuuryhmän suositusten mukaan nuorilla pitää olla mahdollisuus olla aktiivisesti mukana nuorisotakuun suunnittelussa, toteutuksessa ja viestinnässä.
Nuori on kohdattava yksilönä eikä edustamassa jotakin ryhmää, taustaa tai tilannetta. Tässä on palveluiden järjestämisessä ja nuorten kanssa työskentelevien asenteessa suuri haaste ja kehittämisen paikka.
Nuorisotakuuta on arvioitava monipuolisesti. Nuori itse on paras arvioimaan miten hänet on kohdattu. Palautetta kerätään myös nuorten lähipiiristä ja nuorten taustalla toimivilta verkostoilta. Palautteilla tulee olla suora vaikutus siihen, miten nuorten kanssaan toimitaan, mutta myös siihen miten palveluja jatkossa järjestetään. Etelä-Savossa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista saatiin tulos, että nuorten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on tärkein kehittämisen kohde.
Ohjaamot nuorille kynnyksettömästi. Nuorisotakuun yhdeksi käytännön ratkaisuksi ovat tulleet valtakunnallisesti aloittaneet Ohjaamot 14 kaupungissa. Ohjaamojen palvelut on tarjottava nuorille kynnyksettömästi. Ohjaamojen pitemmän ajan tavoitteena on laajentaa palvelut koskemaan kaikenikäisiä.
Toisilla Ohjaamo-päivillä Helsingissä innostuneita eteläsavolaisia osallistujia:
Seija Laitinen, Sari-Anne Ratia ja Johanna Koponen
Nuorisotakuu on osa elinikäistä oppimista. Nuorisotakuu yhdistetään pikkuhiljaa elinikäiseen oppimiseen. Nuorisotakuu ja nuorten palvelut ajatellaan entistä enemmän osana suurempaa kokonaisuutta ja nuoria yhdistävänä tekijänä.
Vuonna 2030 yhteinen eurooppalainen visio ohjausosaamisesta. Suomessa on yhtenäiset sähköiset palvelut nuorille ja kaikenikäisille. Jokaisella nuorella on nimetty ihminen tai tsemppari, joka auttaa kaikessa silloin, kun on tarpeen.