- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2020
I arkivet för pressmeddelanden hittar du pressmeddelandena som är publicerade före 23.9.2020. Nyare pressmeddelanden hittar du i nyhetsrummet (sttinfo.fi).
Regional information
Pressmeddelanden till 23.9.2020
Friitalan siltatyön vuoksi siirretyt vuollejokisimpukat selvinneet hyvin siirtoistutuksesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Varsinais-Suomen ELY-keskus uusi Kokemäenjoen ylittävän huonokuntoisen Friitalan sillan Ulvilassa v. 2017-2018. Siltatöiden kaivuutoimien alta siirrettiin EU:n luontodirektiivin perusteella suojeltuja vuollejokisimpukoita. Uusi simpukoille soveltuva sijoituspaikka löydettiin ylävirran puolelta Nakkilasta. Simpukoiden siirtoa varten tarvittiin poikkeuslupa ja siinä edellytettiin seuraamaan simpukoiden selviämistä kahden vuoden ajan. Seurantatutkimukset suoritettiin kesällä 2018 ja 2019. Vuollejokisimpukka osoittautui siirtoa hyvin kestäväksi nilviäiseksi. Seurantatutkimusten mukaan ne kestävät hyvin siirtoistutuksessa tapahtuvaa käsittelyä. Siirtoistutus on seurannan perusteella toimiva menetelmä vesistöhankkeissa. Vuollejokisimpukka on verrattain yleinen Lounais-Suomen vesistöissä. Friitalan siltahanke on toistaiseksi Lounais-Suomessa merkittävin hanke, jossa on siirretty näin paljon simpukoita ja tehty näin pitkä seurantajakso siirtotyön jälkeen. Jatkossa seurantaa voidaankin kohdentaa enemmän sen seurantaan, miten simpukkakanta palautuu kaivuualueelle.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on verrattain yleinen Lounais-Suomen vesistöissä. Se on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla ja se kuuluu EU:n luontodirektiivi liitteiden II ja IV lajiluetteloihin. Oli tiedossa jo etukäteen, että Friitalan vanhan sillan purkutöissä ja kahden uuden välituen rakentamisessa häiritään joenuomassa asustavia suojeltuja vuollejokisimpukoita. Joessa tehtiin simpukoiden lajistoa ja vuollejokisimpukoiden esiintymistä selvittävä sukellustyö loppukeväällä 2017. Selvityksessä löydettiin erilaisia simpukoita ja paljon myös vuollejokisimpukoita. Suojellut vuollejokisimpukat piti siirtää turvaan siltatöiden tieltä. Korvaava sijainti löydettiin ylävirran puolelta Nakkilasta.
Vuollejokisimpukoiden keräys ja istutus siirtoalueelle suoritettiin kokeneiden biologisukeltajien toimesta kesällä 2017. Simpukoita kerättiin yli 18 000 kpl, joista puolet oli rauhoitettua suursimpukkalajia. Keräys tehtiin 4000 m2 alueelta. Uuteen paikkaan siirretyt simpukat taputeltiin pohjaan varovaisesti. Tätä ennen siirretyistä simpukoista neljännes merkattiin maalilla niiden tunnistamiseksi seurantavaiheessa ja erottamiseksi alkuperäisistä alueella sijainneista simpukoista. Simpukat saattavat liikkua yllättävän kauaskin tarkkailukertojen välillä, varsinkin hiekkapohjalla.
Simpukkaselvitykseen ja simpukoiden siirtämiseen tarvittiin ELY-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisen poikkeuslupa, koska sekä selvitysvaiheen lajin määritys että simpukoiden siirto vaativat simpukoiden nostamista pintaan. Lupa luontodirektiivin suojeleman ja rauhoitetun eläinyksilön häiritsemiseen voidaan saada vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Tässä tapauksessa muuta vaihtoehtoa ei ollut, sillä huonokuntoinen silta oli pakko uusia. Poikkeusluvassa edellytettiin seuraamaan kaksi vuotta simpukoiden selviämistä uudessa paikassa.
Seurantatutkimukset suoritettiin kesällä 2018 ja kesällä 2019. Seurantatutkimuksissa sukeltaja tutki joen pohjan käsivaraisesti tunnustelemalla ja etsimällä simpukoita hiekasta. Seurantatutkimuslinjoja joen pohjassa oli reilu 5000 m2 suuruisella alalla ja tutkimuslinjoja oli yhteensä noin 1,4 kilometrin verran. Vuollejokisimpukoita siirrettiin 9980 yksilöä, joista 28 % merkattiin merkkausvärillä. Ensimmäisenä seurantavuonna löydettiin merkattuja yksilöitä 387 (kerättyjä yksilöitä 985) ja toisena vuonna 442 (kerättyjä yksilöitä 905). Pisimmälle ehtinyt simpukka oli siirtynyt 50 metrin matkan. Laskennallisesti katsoen vuollejokisimpukat olivat selviytyneet siirrosta hyvin. Niiden kuolleisuusprosentti oli noin 16%.
Vuollejokisimpukka näyttää kestävän hyvin siirtoistutuskäsittelyä. Siirtoistutuksen voidaan sanoa olevan toimiva menetelmä vesistöhankkeissa simpukoiden esiintymisalueilla, kun se tehdään asiantuntevasti.
Vuollejokisimpukan levinneisyyskartta on täydentynyt viime vuosina siltahankkeiden yhteydessä tehtyjen selvitysten myötä. Sillankorjaushankkeiden yhteydessä onkin usein edellytetty poikkeuslupaa ja simpukoiden esiintymisen selvittämistä, koska vuollejokisimpukkaa esiintyy laajalti Lounais-Suomen jokivesistöissä ja sen suojelustatus pohjautuu samaan lainsäädäntöön kuin esimerkiksi liito-oravan. Merivedessä vuollejokisimpukkaa ei esiinny.
Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristöasiantuntija Niina Anttila, p. 040 738 4296
Kuva vuollejokisimpukasta. Kuvan yksilö löydettiin Friitalasta siirrettyjen simpukoiden vuoden 2019 seurantatutkimuksessa. Siitä näkee hyvin, että merkkiaine alkaa olla jo melkein kokonaan irronnut kuoresta kahden vuoden aikana.
Kuva: Rami Laaksonen
- Publiceringsdatum
- 2020-06-10