Tutkimus - Pk-yritykset tarvitset tukea kiertotalouteen, isoille se on jo osa arkea (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jopa kolme viidestä Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän.

Haastattelututkimuksen 200 Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyritykselle toteutti helmikuun 2019 aikana Taloustutkimus. Haastattelututkimuksen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke.

Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi muun muassa kiertotaloudesta osana yrityksen imagoa sekä oman yrityksen ja oman toimialan tulevaisuuden kasvua. Lisäksi tutkimus kartoitti yritysten tarvitsemaa tukea kiertotalouden käynnistämiseksi tai lisäämiseksi.

- Suuret yritykset ovat tutkimuksen mukaan erittäin aktiivisia kiertotaloudessa. Niiden tarpeet kiertotalouteen ovat selvästi erilaiset kuin pk-yritysten. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että isoille yrityksille kiertotalous on jo osa arkea, sanoo erityisasiantuntija Olli Hakala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Moni kokee hyödyn yritysimagolle 

Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi: tuotteet suunnitellaan niin, että jätteen synty minimoidaan ja kaikki materiaalit pystytään käyttämään uudelleen – tuotetta huoltamalla, uudistamalla sekä lopulta purkamalla osiin ja osat uudelleen hyödyntämällä. Kiertotaloudessa tärkeää on materiaalien kierto: yhden yrityksen jäte on toisen raaka-aine. Arvoa ei luoda neitseellisiä raaka-aineita käyttämällä vaan tuotteiden elinikää pidentämällä sekä siirtymällä omistamisesta käyttömaksuihin.

Neljä viidestä yrityksestä kokee, että kiertotalous osana liiketoimintaa toisi imagohyötyjä. Samaan aikaan imagohyödyn ei kuitenkaan nähdä muuttuvan kassavirraksi, sillä toimialan tai oman yrityksen liiketoiminnan kasvuun kiertotalouden myötä uskoo vain kolmannes vastaajista.

- Kiertotalous nähdään selvästi toimintana, joka nostaa yrityksen imagoa. Hieman ristiriitaisesti sen ei uskota vaikuttavan kassavirtaan, mutta tässäkin on selkeä jako isoihin ja pieniin toimijoihin - suurista yrityksistä lähes kolme neljäsosaa uskoo kiertotalouden voivan tuoda liiketoiminnan kasvua, Hakala toteaa.

Sivuvirtoja myydään ahkerasti

Yritysten on helpompaa myydä omia sivuvirtojaan ulospäin kuin hyödyntää muiden tuottamia itse. Jopa puolet yrityksistä myy omia jätteitä tai sivuvirtojaan, kun taas muiden toimijoiden jätteitä tai sivuvirtoja hyödyntää vain yksi viidestä.  

- Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että muutamat toimijat erikoistuvat jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, sillä useampi myy näitä kuin ostaa. Kiertotalous vaatii osaamista, investointeja ja teknologiaa, joten toimintaan erikoistuneet yritykset ovat looginen lopputulos, Hakala arvioi.

Muun muassa ajan ja resurssien puute ovat esteitä omien jätteiden tai sivuvirtojen myynnille. Sen sijaan muiden toimijoiden jätteitä ja sivuvirtoja ei hyödynnetä esimerkiksi saatavuuden tai laadun vuoksi. Toisaalta niiden hyödyntäminen saattaa myös vaatia alkuinvestointeja.

Yritykset ovat jatkossakin valmiimpia myymään omia jätteitään ja sivuvirtojaan kuin hyödyntämään muiden toimijoiden tuottamia. Jopa puolet yrityksistä kertoo tarvitsevansa tietoa jätteiden ja sivuvirtojen vastaanottajista tai ostajista, kun samalla vain 38 prosenttia haluaisi lisää tietoa niiden käyttömahdollisuuksista.

Verot ja verkostoituminen

Yritysten arvion mukaan heille tarpeellisinta tukea kiertotalousliiketoiminnan käynnistämiseksi tai lisäämiseksi olisi verohyödyistä (38 %), verkostoitumisesta muiden yritysten ja toimijoiden kanssa (36 %) sekä henkilökotaisesta neuvonnasta (31 %). Erityisesti yritykset, joille kiertotalous on jo osa liiketoimintaa, pitävät verkostoitumista tarpeellisena.

- Tutkimuksen tulokset kertovat, että suuri osa yrityksistä tuntee kiertotalouden mahdollisuudet, mutta varsinkin pienissä yrityksissä muutos vaatii panostuksia ja asiaan perehtymistä. On hyvä, että verohyötyjen ohella myös verkostoitumista pidetään tärkeänä. Usein yritykset painivat samanlaisten ongelmien kanssa ja kokemusten jakaminen on usein ensimmäinen askel uudenlaisen toiminnan aloittamiseen, Hakala sanoo.

Maakuntien erot

Tutkimukseen haastateltiin 130 yritystä Varsinais-Suomesta ja 70 Satakunnasta. Maakuntien väliset erot mahtuvat pääosin virhemarginaalin sisään ja muuten eroja selittää osaltaan se, että haastatellut satakuntalaisyritykset olivat keskimäärin varsinaissuomalaisia suurempia. 

Satakunnan yritykset muun muassa ovat varsinassuomalaisia useammin sitä mieltä, että jätteen määrää on mahdollista vähentää tai toimittaa tehokkaammin hyödynnettäväksi (52 - 44 %) ja että kiertotalous voi tuoda yrityksen liiketoiminnalle kasvua (41 - 27 %). Satakunnassa toivotuin tuen muoto on verkostoituminen, Varsinais-Suomessa verohyödyt.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeessa edistetään kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeessa kartoitetaan kiertotalouden nykytilaa ja edistetään kiertotalouden uusien toimintamallien käyttöönottoa. Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama.

Linkit: Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke (ely-keskus.fi)

Liitteet: Kiertotalous tutkimusdata excel (1,3 Mt),  Kiertotalous tutkimusraportti pdf (1,4 Mt)

Lisätietoja:

Olli Hakala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 023074

Petra Lehmuskunnas, Taloustutkimus, 010 758 511