- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pohjois-Karjalan pohjavesien hyvä tila on edelleen osin vaarantunut (Pohjois-Karjala)
Pohjois-Karjalan pohjavesialueiden riskinarviointi ja tila-arvio on päivitetty kolmannen vesienhoitokauden 2022-2027 toimenpiteiden suunnittelua varten Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa.
Maakunnassa viisi pohjavesialuetta on nimetty riskialueeksi: Ilomantsin Sonkaja, Kontiolahden Jaamankangas, Kontiolahden Kulho, Kontiolahden Lykynlampi ja Polvijärven Lavalampi. Kaikki edellä mainitut pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita. Kolmen riskialueen kemiallinen tila on arvioitu huonoksi (Kulho, Lykynlampi, Sonkaja). Lisäksi 13 pohjavesialuetta on nimetty Pohjois-Karjalassa selvityskohteeksi eli näillä pohjavesialueilla on ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan ja riskien arvioimiseksi. Pohjavesialue nimetään riskialueeksi, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voivat vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Pohjois-Karjalan kaikkien pohjavesialueiden määrällinen tila on arvioitu hyväksi ja myös kemiallinen tila on kuitenkin hyvä suurimmalla osalla maakunnan pohjavesialueista.
Merkittävimmät pohjavesiriskiä Pohjois-Karjalassa aiheuttavat tekijät ovat pilaantuneet maa-alueet ja historialliset pilaantumiset, liikenne ja tienpito, asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä maatalous. Pohjaveden laatua uhkaavat mm. seuraavat aineet ja yhdisteet: ammonium, kloridi, metallit ja puolimetallit (mm. antimoni, arseeni, koboltti, lyijy, nikkeli, sinkki), nitraatti, polttoaineiden oksygenaatit (MTBE, TAME), polyaromaattiset hiilivedyt, torjunta-aineet sekä öljyhiilivedyt.
Pohjaveden tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu jo aiemmilla vesienhoitokausilla mm. pilaantuneita maa-alueita on tutkittu ja kunnostettu sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on laadittu ja päivitetty. Vesienhoitotoimille on tarvetta myös jatkossa. Lisäksi pohjavesialueiden huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa tulee edelleen tehostaa.
Pohjavesialueita on runsaimmin Pohjois-Karjalan etelä- ja keskiosissa. Maakunnassa kaikki yhdyskuntien käyttämä vesi on pohjavettä. Pohjavesien tila-arvio on tehty koko Suomessa osana vesienhoidon suunnittelua.
Pohjavesien tila ja riskialueet 2019
Lisätietoja
Ympäristöasiantuntija Mika Huttunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 024 202, mika.huttunen(at)ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2019-12-17