- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Hämeen seurantapaikoilla useita havaintoja sinilevistä (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
Kuluvalla viikolla on havaittu sinilevää seitsemällä Hämeen leväseurantapaikalla. Orimattilan Villikkalanjärven havaintopaikalla levää oli erittäin runsaasti veden pinnalla, samoin Vesijärven havaintopaikalla Asikkalassa. Orimattilassa Mallusjärvellä sinilevää oli runsaasti, kuten myös Vanajanselän rannalla Hattulassa. Lahdessa Vesijärven ja Kymijärven havaintopaikoilla havaittiin vähän sinilevää. Vähäinen esiintymä tavattiin myös Lopella Loppijärven havaintopaikalla. Kuudella havaintoasemalla ei nähty sinilevää lainkaan.
Sinilevät alkukesällä pinnan alla, voivat kohota vanhetessaan pintaan
Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei yleensä kesän alussa nähdä veden pinnalla. Alkukesällä sinilevät kykenevät kaasurakkuloidensa avulla pysyttelemään kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvamisen kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, eikä niitä havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä kesän kuluessa vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä syvemmällä. Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä pääsee nousemaan kohti veden pintaa. Jos tuuli myöhemmin voimistuu, se voi kuljettaa levää suureltakin alueelta rantaan. Tämä voidaan nähdä sinilevän massaesiintymisenä. Tuulisella säällä levä sekoittuu tasaisesti koko vesimassaan. Silloin niitä ei huomata yhtä helposti. Vanhaa sinilevää voi tyynellä säällä nousta pinnalle myös karuilla, hyväkuntoisilla järvillä.
Tilanteen nopea vaihtelu vaikeuttaa tiedottamista
Yhdellä paikalla tehty levähavainto ei kuvaa koko järven tilannetta. Etenkin tuulille avoimilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle. Jos levän runsaus arvioidaan tänä ajankohtana, voi näyttää siltä ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aiemmin ollut runsaasti pinnalla. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka sitä ei olisi näkyvillä tuulen yläpuolisella rannalla. Näin levien esiintymisessä voi olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi leväkatsauksen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun katsaus julkaistaan.
Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella
Sinilevien mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet pois rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestäkin levämäärästä.
Lisätietoja
Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182, petri.horppila(at)ely-keskus.fi
Tiedotus
Laura Jalli, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 236
- Publiceringsdatum
- 2019-08-29