- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Etelä-Savon pintavesien tila maan parhaimmistoa (Etelä-Savo)
Suurin osa Etelä-Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Aiempaan arviointiin verrattuna vesien tila on kokonaisuutena hieman parantunut. Tulokset perustuvat uuteen arvioon Suomen vesien ekologisesta tilasta.
Ekologinen luokittelu liittyy vesienhoidon suunnitteluun. Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvä ekologinen tila. Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan vesienhoidon toisella kaudella aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan uusia toimenpiteitä vuosille 2022-2027. Luokitus ohjaa myös vesistöseurantojen suunnittelua ja toteutusta uudella vesienhoitokaudella.
Suurimmat järvet erinomaisessa tai hyvässä tilassa
Uuden luokituksen mukaan lähes kaikki Etelä-Savon suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat vähintään hyvässä tilassa. Järvien kokonaispinta-alasta 97 % on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluu 26 järveä, 3 % pinta-alasta, ja välttävässä tilassa on 5 järveä, 0,2 % pinta-alasta. Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan. Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilaluokassa (82 % kokonaispituudesta). Neljä jokea kuuluu tyydyttävään luokkaan. Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan.
Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio (%-osuudet jokipituudesta ja järvien pinta-alasta) Etelä-Savossa
Valtaosassa järviä ja jokia ekologinen tila on pääosin pysynyt samana verrattuna vuonna 2013 julkaistuun luokitukseen. Lähes kaikki suurimmat järvet, kuten Saimaan osa-altaat, ovat pysyneet tilaltaan erinomaisina. Asutuskeskusten lähivesistä esimerkiksi Mikkelin alapuolinen Saimaa, Varkauden alapuolinen osa Haukivettä ja Joroisselkä ovat edelleen tyydyttävässä tilassa.
Kokonaisuutena vesien tila on hieman parantunut aiempaan luokitukseen nähden. Erinomaisen tilaluokan järvien ja jokien määrä on kasvanut noin kahdellakymmenellä. Hyvään tilaan kuuluvien vesimuodostumien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tyydyttävässä tilassa olevien muodostumien määrä on vähentynyt 13 kpl. Välttävässä tilassa on aiemman neljän järven sijaan nyt viisi.
Joroisten seudulla Sysmän ja Saimaan Haapaselän sekä Puulan Kotalahden ekologinen tilaluokka koheni tyydyttävästä hyvään. Mäntyharjun Pyhäveden tila nousi aiemmasta hyvästä tilasta niukasti erinomaisen puolelle. Rantasalmella Pieni Raudanvesi on kohonnut välttävästä tyydyttävään tilaan. Kerimäellä Puruveden valuma-alueella Kuonanjärven ekologinen tila on puolestaan heikentynyt tyydyttävästä välttävään ja Savonlinnan Hirvasjärvi hyvästä tyydyttävään tilaan.
Pintavesien ekologinen tila 2019 Etelä-Savossa
Tilamuutosten taustalla useita syitä
Merkittävä osuus luokkamuutoksista arvioidaan johtuvan aiempaa kattavammasta seuranta-aineistosta, mutta muutamissa vesistöissä on tapahtunut myös todellisia muutoksia. Biologista aineistoa on ollut käytettävissä luokittelussa suurimmassa osassa jokimuodostumia ja suuremmissa järvialtaissa. Erityisesti pienemmissä järvissä luokitus on vähäisen seuranta-aineiston vuoksi monin paikoin puutteellinen perustuen yksittäisiin vedenlaatuhavaintoihin tai asiantuntija-arvioon. Näissä järvissä luokitustulokseen on suhtauduttava kriittisesti ja niissä tarvitaan jatkossa lisäseurantaa luokituksen varmentamiseksi. Useimmissa järvissä sijaitsee vain yksi seurantapaikka keskellä järveä, jolloin se ei välttämättä edusta esimerkiksi lahtialueiden tilaa. Harvan näytteenoton sattuminen yksittäiseen, olosuhteiltaan poikkeavaan vuoteen voi vaikuttaa vesimuodostuman luokan määräytymiseen tuoden epävarmuutta luokitukseen.
Luokitustyössä on huomioitu aiempaa tarkemmin vesien rakenteellinen muuttuneisuus, kuten vaelluskalojen nousuesteet, osana tilaluokitusta. Osassa maakunnan virtavesistä luokka on alentunut, jolloin tilan parantaminen vaatii vaellusesteen poiston tai virtaveden kunnostustoimenpiteitä. Kalojen vaellusesteitä on selvitetty omana hankkeenaan maakunnan alueella.
Luokittelun yhteydessä on arvioitu ihmistoiminnan paineita tyydyttävässä tai sitä heikommassa tilassa olevissa vesimuodostumissa sekä myös muodostumissa, joissa tilatavoite on saavutettu, mutta sen säilyminen on uhattuna ilman toimenpiteitä. Useissa vesistöissä on havaittavissa nuhraantumiskehitystä, joka ei ole toistaiseksi alentanut tilaluokkaa mutta luokan ylärajalta on voitu tulla lähelle alarajaa ja lähelle luokan muutosta. Osa pintavesistä on siten riskinalaisia erinomaisesta tai hyvästä tilasta huolimatta ja vaatii vesienhoitotoimia erityisesti valuma-alueelta tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi.
Merkittävimmät järvi- ja jokimuodostumat luokiteltiin
Etelä-Savon pinta-alasta noin 25 % on vettä. Luokitustarkastelussa ovat mukana maakunnan kaikki yli 50 hehtaarin järvet (515 kpl) sekä merkittävimmät joet (55 kpl). Tarkasteluajanjaksona käytettiin pääosin vuosia 2012-2017. Tällä kertaa laadittu ekologinen tilaluokitus on järjestyksessään kolmas ja se tehdään kuuden vuoden välein. Luokituksen myötä Etelä-Savon vesien tila tunnetaan nyt monipuolisemmin ja kattavammin.
Ekologisen tilan arviointi lähtee vesien luontaisista ominaispiirteistä, joiden mukaan pintavedet jaetaan tyyppeihin. Kullekin tyypille on määritetty vertailuolot ja oma luokitteluasteikkonsa. Ekologinen tila määritellään ensisijaisesti biologisten laatutekijöiden (levät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) pohjalta. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös vedenlaatu (mm. kokonaisravinteet, pH ja näkösyvyys) sekä vesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus (mm. kalojen vaellusesteet).
Luokituksen avulla suunnitellaan uusia toimenpiteitä
Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan vesienhoidon toisella kaudella aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan tarvittavia uusia toimenpiteitä kolmannelle kaudelle 2022-2027. Luokitus ohjaa myös vesistöseurantojen suunnittelua ja toteutusta uudella vesienhoitokaudella.
Työ vesien tilan parantamiseksi on pitkäjänteistä ja edellyttää eri tahojen laajaa sitoutumista. Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset valmistuvat ensi vuonna. Niitä koskeva yleinen kuuleminen alkaa lokakuussa 2020.
Nyt julkaistu luokittelutulos on vielä alustava ja se voi vielä muuttua ennen vuotta 2022 ja uuden vesienhoitokauden alkamista.
Linkit:
- Etelä-Savon pintavesien ekologinen tila 2019, luokituskartta (pdf, 2468 kt)
- Etelä-Savon pintavesien ekologinen tila 2019, luokittelun taso -kartta (pdf, 2427 kt)
- Vesien tilan karttapalvelu koko Suomesta (ymparisto.fi)
- Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
Pintavesien tilaluokittelusta saa lisätietoja:
Johtava asiantuntija Pertti Manninen, p. 0295 024 209, pertti.manninen(at)ely-keskus.fi
Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, p. 0295 024 192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka, p. 0295 024 233, pekka.sojakka(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, p. 0295 024 029, liisa.muuri(at)ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2019-09-12