- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Levätilanne Hämeessä pysynyt ennallaan (Häme)
Hämeen alueen kahdella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla on tällä viikolla havaittu runsaasti sinilevää. Havainnot tehtiin Mallusjärven uimarannalla, jossa sinilevää oli taas erittäin runsaasti ja Villikkalanjärvellä, jossa sinilevää oli runsaasti. Villikkalanjärven havaintopaikalla sinilevähavainto oli ensimmäinen tänä kesänä. Lisäksi vähäisempiä esiintymiä on tällä viikolla havaittu Vanajaveden, Vesijärven ja Kymijärven havaintopaikoilla.
Yleisöhavaintoja sinileväesiintymistä on tullut muutamia leväseurannan heinäkuun aikana. Levätilannetta voi seurata verkkopalvelu Järviwikistä.
Sinilevät ovat luonnollinen osa vesiemme eliöstöä
Sinilevät eli syanobakteerit ovat yksiä maapallon vanhimpia eliöitä ja luonnollinen osa vesiemme eliöstöä. Ne muistuttavat rakenteeltaan bakteereita, mutta ovat toiminnaltaan enemmän planktonlevien kaltaisia. Sinilevät kykenevät tuottamaan happea ja ovat osa vesistön ravintoverkkoa. Sinilevät viihtyvät ravinnerikkaissa järvissä, mutta niitä tavataan myös karummissa vesistöissä. Usein rajoittavina tekijöinä sinilevien kasvulle ovat fosfori, kilpailu ja valonmäärä. Suomessa tavataan monia sinilevälajeja, joista osa on myrkyllisiä.
Levänäytteitä tutkitaan ELY-keskuksessa
Hämeen ELY-keskus ottaa vastaan näytteitä ja ilmoituksia alueensa järvien haitallisista leväesiintymistä. Levämassasta otetaan näyte puhtaaseen lasi- tai muovipulloon. Esimerkiksi puhdas hillopurkki tai pakasterasia käy hyvin. Näyte otetaan suoraan levämassasta ja näytteen määräksi riittää 1 dl, jos esiintymä on runsas. Suuresta vesimäärästä on vain haittaa näytettä tutkittaessa. Näytepullonkorkki on suljettava tiiviisti. Näyte on säilytettävä viileässä ja lähetettävä mahdollisimman nopeasti tutkittavaksi.
Näytteen mukaan on laitettava myös näytteenottajan nimi, kartta, johon on merkitty selkeästi näytteenottopaikka, sekä mahdollisimman tarkka selostus näytteenottoajasta ja olosuhteista. Myös kuvia leväesiintymästä voi liittää mukaan. Lisäksi näytteenottajan yhteystiedot ovat tarpeen, jotta hänelle voidaan ilmoittaa tutkimustulokset. Havainnot rekisteröidään valtakunnalliseen levähaittarekisteriin.
Levänäytteitä voi lähettää postitse Hämeen ELY-keskuksen kirjaamoon (PL 29, 15141 Lahti) tai viedä Lahdessa ELY-keskukseen virastotalon 1. kerroksen aulapalveluun (käyntiosoite: Kirkkokatu 12, Lahti).
Omia levähavaintoja voi ilmoittaa myös Järviwiki-sivuston havaintolähetti-palvelun avulla.
Lisätietoja:
Harjoittelija Taru Poutiainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 192, taru.poutiainen(at)ely-keskus.fi
Tiedotus:
Viestintäasiantuntija Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176
- Publiceringsdatum
- 2018-07-26