- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Levätilanne vielä rauhallinen Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)
Sinilevää on havaittu Kaakkois-Suomesta valtakunnallisen levähavainnoinnin 19 vakiopisteeltä muutamilla. Lämmennyt sää on lisännyt levähavaintoja. Saimaan Ukonlinnassa ja Lappeenrannan Haapajärvellä on tehty kesän ensimmäisiä levähavaintoja. Kymenlaaksossa on levää havaittu vähäisiä määriä Urajärveltä. Toinen levähavainto on tullut Kouvolan Käyrälammelta. Mikroskoopilla tutkittaessa mukana oli myös mahdollisesti myrkyllisiä leviä, joten jos levää on rannalla runsaasti kannattaa olla varovainen veden käytössä. Merialueelta ei kesäkussa ole tullut havaintoja sinilevistä.
Tarkempaa tietoa siitä, miten toimia jos vedessä on sinilevää saat tästä sinileväinfosta.
Ainoa tämän viikon yleisöhavainto tuli Hautalan uimarannalta Lappalanjärveltä Kouvolasta, jossa levää oli havaittu runsaasti. Kun Kouvolan terveysvalvonta kävi uimarannalla, oli tuuli hajottanut levälautan.
Tuulet laskeneet lämpötiloja
Säätyypin muutos helteistä viileään ja tuuliseen näkyi selvästi myös järvivesien lämpötiloissa. Vielä kesäkuun alkupäivinä vedet olivat monin paikoin useita asteita ajankohdan keskiarvoa korkeampia. Viilennyt sää ja voimakkaat tuulet ovat sekoittaneet lämpimän päällysveden ja viileän alusveden, joten lämpötilat ovat pudonneet nopeasti useilla asteilla. Tällaiset veden lämpötilan vaihtelut ovat tyypillisiä alkukesälle, koska lämmin pintakerros on vielä ohut. Järvien pintaveden lämpötila vaihteli 15–17 asteen välillä. Rannikolla pintaveden lämpötila on pohjoistuulten vaikutuksesta voinut paikoin laskea lähelle 10 asteen lukemia. Lukemat ovat yleisesti pari astetta ajankohdan keskiarvoa alempia tai korkeintaan tavanomaisen tuntumassa.
Saimaan vedet yhä korkealla
Viimeisimmän neljän viikon sademäärä on ollut Vuoksen vesistöalueella hyvin vähäinen, ja vähäsateisen sään ennustetaan jatkuvan. Valunta on kesäkaudelle tyypilliseen tapaan vähäistä ja useimpien järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet lähelle ajankohdan mediaanitasoa. Saimaan vedenpinta pysyy kuitenkin ainakin elokuulle saakka selvästi tavallista korkeammalla.
Saimaan vedenkorkeus on runsaat 50 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän heinäkuun alkuun mennessä hitaaseen laskuun. Saimaalla aloitettiin lisäjuoksutukset jo marraskuun lopulla kevättulvahaittojen minimoimiseksi. Nyt kun riski vedenpinnan noususta on väistynyt, palautetaan virtaama asteittain luonnollisen purkautumisen mukaiseksi.
Kymenlaakson vesitilanne
Kymijoen vesistöalueella järvien vedenkorkeudet ovat laskussa. Järvien tulovirtaamat ovat pienentyneet nopeasti, kun vettä ei ole satanut viiteen viikkoon juuri lainkaan ja haihdunta oli varsinkin toukokuun lämpöaallon aikaan runsasta. Useimpien säännöstelemättömien järvien vedenpintojen ennustetaan olevan heinäkuun alulla jo ajankohdan mediaanitasojen tuntumassa, vaikka kevään vedenkorkeushuiput olivat tänä vuonna harvinaisen korkeita.
Päijänteen vedenkorkeus on juuri kääntynyt hitaaseen laskuun ja on nyt noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenpinnan ennustetaan alentuvan seuraavan neljän viikon aikana 10-15 cm. Päijänteen juoksutusta on vähitellen pienennetty ja kokonaislähtövirtaama on nyt 300 m3/s. Kymijoen pääuoman virtaama on merkittävästi pienentynyt toukokuun alun harvinaisen suurista lukemista ja on enää hiukan suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Suuria muutoksia ei ennusteta lähiviikoiksi, mutta ilman runsaita sateita virtaama edelleen pienenee kesän edetessä.
Järviwiki:
Lisätietoja
Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: sirpa.skippari(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287
Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: jouni.torronen(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296
- Publiceringsdatum
- 2018-06-14