Ruokosilppu peltojen ja maiseman pelastustöissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Ruovikonhoidon vaikutuksille vahvistusta kokeiluilla, analyyseillä ja tutkimuksella
Rantojen ruovikoituminen jatkuu. Syynä ovat sekä vesistöjä rehevöittävät ravinteet että rantalaidunnuksen loppuminen. Rantojen laiduntajat ovat vähentyneet. Ihmisen on tultava hätiin, että avoimiakin rantoja jäisi jäljelle.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä Ruokopelto-hankkeessa on uppouduttu vieläkin syvemmälle. - Nyt haetaan kokeiluilla ja maaperäanalyyseillä tietoa ruo´on käyttömahdollisuuksille, etsitään uusia ratkaisuja paikallisiin tilanteisiin, kuvailee Ruokopelto-hankkeen projektikoordinaattori Maria Yli-Renko.
Lemulaisisäntä Jari Luoto on innokkaasti mukana kokeiluissa. Hän levittää pelloilleen loppukesästä niitettyä ja valmiiksi silputtua järviruokoa. - Ensimmäisen kerran näille pelloille levitettiin niitettyä järviruokoa viime vuonna. Nyt on tarkoitus levittää lisää, Maria Yli-Renko toteaa.
- Työvaiheita on monia, mutta jos tuloksena on parempi peltomaan kunto ja sato sekä vähentynyt lannoitustarve, tekeminen kannattaa, Jari Luoto sanoo.
Jari Luoto levittää loppukesällä niitettyä ruokoa silputtuna viljapelloilleen. Parhaimmillaan se parantaa peltomaan rakennetta ja vähentää lannoitustarvetta. Kuva: Maria Yli-Renko
Yli-Renko on ottanut Luodon pelloilta maanäytteitä, joista osa on tutkittu yhdysvaltalaislaboratoriossa saakka. - Oletus on, että järviruoko eloperäisenä aineksena toimii maanparannusaineena ja vauhdittaa mikrobien työskentelyä peltomaassa. Väittämän vahvistukseksi tarvitaan vielä paljon tutkimusta ja analyysejä, Yli-Renko sanoo. Etenkin savimailla eloperäisen aineksen lisääminen on olennaista.
Jari Luoto kertoo lähteneensä mielellään ja kiinnostuneena mukaan kokeiluun. - Samalla kun saviseen peltomaahan saadaan maanparannusainetta, rantamaisema avautuu, sanoo ruovikkoa rannoiltaan niittänyt isäntä.
- Työtä tämä teettää, isäntä toteaa ja kertoo käyttäneensä jo viimevuotisen ruokosilpun levittämiseen runsaan viiden hehtaarin alueelle yli kahdeksan tuntia ajoaikaa. Toisaalta ruokosilpun käyttö pellossa vähentää lannoitustarvetta ja Jari Luoto sanoo olevansa jopa yllättynyt siitä, miten helposti kesällä silputtu ruoko muokkautuu maahan.
Sekä Yli-Renko että Luoto painottavat seurannan ja lisätutkimusten tärkeyttä. Kokeilu kannustaa, mutta herättää myös uusia kysymyksiä muun muassa toimenpiteiden pitkäkestoisista vaikutuksista.
- Silputtu ruokomassa lisää peltojen humusainetta. Se parantaa peltomaan rakennetta ja kasvukuntoa, jolloin ravinteiden huuhtoutumisriski vesistöihin pienenee, Maria Yli-Renko painottaa.
Tervetuloa katsomaan miten ruoko toimii pellossa tiistaina 18.10.2016 klo 14.00 Lemun Luodonmaalle Jari Luodon tilalle. Silloin kesällä niitettyä ja silputtua ruokoa levitetään peltoon.
Lisätietoja:
Maria Yli-Renko, p. 0295 023 020
