- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2016
Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ennallaan, työllisyystilanteessa edelleenkin vaikeuksia (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kokonaistilanne pysyy lähikuukausina suurin piirtein nykyisellään, mutta vuoden päästä tilanteen ennakoidaan olevan parempi kuin nyt. Sen sijaan työllisyystilanteen odotetaan heikkenevän edelleen mm. työllisyysmäärärahojen leikkausten vuoksi, mutta vuoden päästä työllisyystilanteenkin ennakoidaan kääntyvän hieman parempaan suuntaan. Erityisen suuri haaste kohdistuu nuorten työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen.
Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista (valtakunnalliseen tiedotteeseen) Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat[1] arvioivat maaliskuussa 2016 ELY-keskuksen johdolla jo 20. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä Pohjois-Karjalassa seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä.
Elinkeinoelämän kehitysnäkymissä Pohjois-Karjalassa korostuvat edelleen Suomen ja EU-alueen taantuman jatkuminen, Venäjän kehityksen epävarmuuden jatkuminen ja Kiinan talouden kasvun hiipuminen. Toisaalta maakunnassa on tiedossa tai vireillä merkittävä määrä uusia yritys- yms. investointeja. Niiden odotetaan vahvistavan elinkeinoelämän kehittymistä ja parantavan myös työllisyyttä. Kansainvälisiä brändejä edustavien veturiyritysten hyvä ote näkyy myös koko arvoverkon hyvänä tilauskantana. Keskeistä on omien tuotteiden valmistuksen laajentaminen alihankintatoiminnan rinnalle ja sijasta. Bioenergian tehokas hyödyntäminen ja yleensäkin energiateknologian kehittäminen luovat paljon mahdollisuuksia. Suuri haaste on yritystoiminnan jatkamisen varmistaminen sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.
Joensuun seudulla on elinkeinoelämän suhteen havaittavissa varovaista toiveikkuutta ainakin vuoden päästä, kun useiden yrityshankkeiden vaikutusten odotetaan näkyvän selvemmin. Hyvin merkittävä asia on Joensuun kaupunkiseudun pääseminen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn. Myös Itä-Suomen yliopiston päätös opettajankoulutuksen keskittämisestä Joensuuhun tuo piristysruiskeen seudulle. Keski-Karjalassa elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina mm. rakennemuutosten vuoksi muuta maakuntaa heikompaa. Yritysten tilauskannat vaihtelevat samoillakin toimialoilla paljon. Työvoiman kysyntä on pysynyt kuitenkin hyvällä tasolla SOTE-alalla sekä bioenergiassa ja -taloudessa. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuus on edelleen nosteessa. Metsäteollisuudella ja bioenergialla on paljon kehittämismahdollisuuksia. Suurimmat haasteet kohdistuvat väestön ikärakenteen vinoutumiseen ja henkilöjunayhteyksien turvaamiseen.
Maaseutualueilla maatalouden tilanne on kriisiytymässä. Maatalous joutuu entistä tiukemmalle sopeutuessaan aleneviin tuottajahintoihin, ja se näkyy myös kuntien verotulokertymissä. Tukien maksun viivästyminen pahentaa tilannetta entisestään. Hakemusaktiivisuus maatila- ja yritysinvestointeihin on ollut kuitenkin kohtuullinen. Puukauppa on käynyt aiempaa vilkkaammin. Hyvät korjuuolosuhteet ja metsäteollisuuden investoinnit lisäävät vähitellen puun kysyntää. Energia- ja ensiharvennuspuun kysynnässä on vaihtelua. Sellu- ja paperiteollisuus on tehnyt edelleen hyvää tulosta, ja lähimaakuntiin on vireillä useita merkittäviä investointeja, joilla on myönteinen vaikutus myös Pohjois-Karjalaan.
Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. Elintarviketeollisuuden osalta laajenemismahdollisuuksia rajoittaa edelleen jätevesien käsittelykapasiteetti, mikä edellyttää toimia sekä teollisuudelta että vesihuoltolaitoksilta. Asiassa on kuitenkin edetty. Kahden bioteollisuushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ovat valmistuneet ja toiselle (Lieksan biojalostamo) niistä aluehallintovirasto myönsi vuoden alussa ympäristöluvan.
Pohjois-Karjala |
Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen |
Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen |
Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen |
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta |
0 |
0 |
+ |
Työttömyyden määrä ja rakenne |
- |
- |
0 |
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi |
Lisätietoja
Johtaja Ritva Saarelainen, puh. 0295 026 168, ritva.saarelainen(at)ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Pekka Myllynen, puh. 0295 026 082, pekka.myllynen(at)ely-keskus.fi
[1] Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj Savo-Karjala, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Itäinen palvelualue sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).
- Publiceringsdatum
- 2016-04-14