Kehä I:n uusien automaattivalvontakameroiden odotetaan vähentävän onnettomuuksia (Uudenmaan ELY-keskus)
Kehä I:llä otetaan helmikuun alussa käyttöön ensimmäistä kertaa automaattivalvontakamerat eli niin sanotut peltipoliisit. Kehä I:llä ajaa monissa mittauspisteissä laskelmien mukaan noin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista huomattava osa ajaa ylinopeutta. Kehä I on tieosuus, jossa sattuu eniten onnettomuuksia Suomessa: Vuosittain Kehä I:llä sattuu noin 240 onnettomuutta ja 40 henkilövahinkoa. Kyseisen tieosuuden kolareissa on vuosittain osallisena yli 500 ajoneuvoa.
Automaattivalvontakamerat vähentävät tutkitusti kuljettajien nopeuksia - ajonopeuksien laskeminen puolestaan vähentää onnettomuuksia ja lieventää niiden seurauksia.
- Näkyvää valvontaa lisäämällä on tarkoitus vaikuttaa kuljettajien asenteisiin ja käyttäytymiseen, ja siten vähentää liikenneonnettomuuksia. Nopeuksien tasaantuessa pystytään mahdollisesti vähentämään myös ruuhkia, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat Kehä I:llä mitatuista ylinopeuksista olivat yli 10 km/h ylityksiä. Yöaikaan ylinopeuksia ajavien osuudet ovat huomattavasti suurempia.
- Tutkimuksemme mukaan ylinopeuksia ajetaan vähiten Tapiolan ja Laajalahden välillä ja eniten Leppävaaran kohdalla sijaitsevassa Mestarintunnelissa. Vähintään 10 km/h ylinopeuksia ajettiin eniten Vihdintien ja Turuntien välillä ja Mestarintunnelissa, kertoo erikoistutkija Anne Silla VTT:ltä.
Automaattivalvontakamerat tulevat kattamaan koko matkan Tapiolasta Itäkeskukseen.
- Yhteensä Kehä I:lle tulee 35 kameratolppaa. Osa tolpista on jo nyt käyttövalmiina, loput valmistuvat lähiviikkojen aikana, kertoo liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Valvontapisteet tolppineen rakennuttaa Uudenmaan ELY-keskus. Kokonaiskustannukset ovat noin 900 000 euroa.
- Henkilövahinko-onnettomuuden laskennallinen kustannus on noin 500 000 euroa ja liikennekuoleman noin kaksi miljoona euroa, mutta todellisuudessa ihmishengelle ei voi määritellä hintaa. Mikäli tällä uudistuksella saadaan pelastettua ihmishenkiä ja vähennettyä onnettomuuksia, on uudistus tehnyt tehtävänsä, Kelkka lisää.
Liikennekuolemat ovat vähentyneet hitaasti
Suomen tieliikenteessä kuoli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 257 ihmistä ja loukkaantui 6373.
- Liikennekuolemat ovat vähentyneet pidemmällä ajanjaksolla, tosin hitaasti. Ajonopeudet, ajokunto ja turvavälineiden käyttämättä jättämiset ovat yleisimmät kuolemaan johtaneet syyt liikenteessä, ja ajonopeuksiin voidaan vaikuttaa tehokkaasti automaattivalvontakameroilla. Automaattivalvontakamerat ovat myös tehokkain liikenneturvallisuuskeino, joka voidaan ottaa heti käyttöön, sanoo liikenneneuvos Leif Beilinson liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kameravalvonnalla säästetään Suomessa vuosittain noin 30 liikennekuolemaa ja 100 henkilövahinko-onnettomuutta, sillä kameravalvonta ohjaa valitsemaan ajonopeuden nopeusrajoituksen puitteissa (VTT:n tutkimus Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 57/2009). Nopeuksien tasaantuessa myös liikenteen päästöt vähenevät.
Tänään maanantaina tiedotustilaisuudessa esitellyn VTT:n tutkimuksen mukaan Kehä I:lle tulevaan automaattiseen nopeusvalvontaan 72 % suhtautui myönteisesti, 21 % kielteisesti ja 7 % ei osannut sanoa kantaansa. VTT Oy tutkii mahdollisesti myös jatkossa kameravalvonnan vaikutusta ylinopeuksiin, liikenteen sujuvuuteen sekä liikenneonnettomuuksiin, ja kartoittaa tienkäyttäjien käsityksiä sekä mielipiteitä automaattisesta kameravalvonnasta ja Kehä I:n liikenteestä.
Lisätiedot:
- Poliisin automaattivalvonta: Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen, 0295481756
- Kameratolppien pystyttäminen ja tekniset kysymykset: Liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka (Uudenmaan ELY-keskus), 0295 021 291
-
VTT Oy:n tutkimus: Erikoistutkija Anne Silla (VTT),
040 721 9014 - Valtakunnallinen liikenneturvallisuus: Liikenneneuvos Leif Beilinson (liikenne- ja viestintäministeriö), 0295342572
Kuva: Marko Kelkka