Pressmeddelanden 2015

Lapin tulvatilanteen kehittymistä seurataan (Lapin ELY-keskus)

Jääsahaukset jätetään tänä keväänä tekemättä heikkojen jääolosuhteiden takia

Lapin ELY-keskus on mitannut jokien jään vahvuuksia teräsjään osalta viikoilla 11 ja 12. Mittauksia on tehty vuodesta 1992 lähtien samoista paikoista samaan aikaan. Tämän kevään mittaustuloksien perusteella jokijäät ovat vuosien 1992 - 2015 keskiarvoa ohuempia lähes jokaisessa mitatussa kohteessa. Esimerkiksi Simojoella teräsjäänvahvuudet vaihtelevat tänä keväänä välillä 36 – 51 cm. Viime keväänä vastaavat lukemat Simojoella olivat 47 – 89 cm.

Jääsahauksilla pyritään ehkäisemään jääpatojen syntyminen kriittisimmille jokiosuuksille. Noin 10 tonnia painava jääsaha tarvitsee kuitenkin toimiakseen alleen 0,5 m teräsjäätä, joten jäiden kantavuus ei ole tänä keväänä riittävä sahaustyön suorittamiseksi. Edellisen kerran jääsahaukset jätettiin tekemättä vuonna 2012. Vaikka jääsahaukset jätetään tänä keväänä tekemättä, sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta jääpatojen muodostumisriskin kasvuun.

Lumi- ja jäätilanne ennakoivat Lapin suurille joille keskimääräistä hieman suurempaa tulvakevättä

Tänä keväänä lumen vesiarvot Lapissa ovat keskimääräisiä korkeampia Enontekiön kunnassa Käsivarren alueella, Muoniossa sekä Kittilän kunnan pohjoisosassa. Itä-Lapissa ja Etelä-Lapissa vesiarvot ovat lähellä keskimääräisiä. Lapin alueella säännöllisesti seurattavilla lumilinjoilla suurin lumen vesiarvo on mallinnettu Kittilän Puljussa, jossa vesiarvon suuruudeksi on mitattu 263 kg/m2. Lukema on hieman keskimääräistä pitkänajan arvoa suurempi.  Vastaavasti pienimmät lumen vesiarvot on mallinnettu Utsjoella ja Sevettijärvellä, joissa em. arvon suuruus on noin 75 kg/m2. Lukema on selvästi keskimääräistä pienempi.

Tällä hetkellä lumien ja jäiden sulaminen on Lapissa vasta alkamassa ja muodostuvan tulvan suuruuden ratkaisee lähiviikkojen sulamiskauden sää. Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat vielä talvisissa lukemissa. Tämän johdosta virtaamaennusteiden vaihteluväli jokiosuuksittain on vielä kevään tässä vaiheessa laaja. Suurimpia muutoksia ennusteeseen voivat aiheuttaa poikkeuksellisen suuret ja laaja-alaiset vesisateet sekä samanaikainen nopea vuorokauden keskilämpötilan nousu.

Tämän hetkisen ennusteen mukaan tulvahuippu saavutetaan ensimmäisenä Simojoella toukokuun alkupuolella.  Maksimivirtaaman suuruudeksi arvioidaan noin 500 m3/s. Vuosien 1965 - 2013 välisenä aikana keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 414.84 m3/s, joten tämän kevään maksimivirtaaman arvioidaan olevan tavanomaista hieman suurempi.

Tulvan kehittymisestä kerrotaan viikoittain tehtävällä tiedotteella. Ennusteiden paikkansapitävyys on sitä suurempi mitä lähempänä ennustettu tulvahuippu on. Ennusteen paikkansapitävyyttä voidaan pitää hyvänä noin viikkoa ennen suurinta virtaamaa. Tässä vaiheessa tulvahuipun ennusteet perustuvat kahden viikon sääennusteeseen ja sen jälkeen keskimääräisiin säätiloihin sekä tämän hetken lumi-, maakosteus- ja pohjavesitilanteeseen.

Joka keväiseen ilmiöön kannattaa varautua. Vuosittain ilmeneviä ongelmia ovat olleet tulva-alueelle jääneet veneet, laiturit ja muut irtaimet rakenteet.  Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Sään lämpiämisen ja vesisateiden johdosta jäät heikkenevät Lapin joilla ja järvillä nopeasti ja ovat varsinkin virtapaikoilla jo hauraita. Jäällä liikkuessa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Lisätietoja:

Operatiivinen toiminta

Tulvavastaava, insinööri Jukka Kuoksa, puh. 0295 037397

Rakennuttamisinsinööri Juha Kuivalainen, puh. 0295 037 391

Ennusteet ja ajankohtainen lumi- ja vesitilanne

Vesivara- ja ympäristöpalvelut -ryhmän esimies Timo Alaraudanjoki, puh. 0295 037 282 

Rakennusmestari Risto Lampela, puh. 0295 037 412

Tieliikennekeskus Oulu puh. 020 637 737