- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2015
Leväseuranta alkaa taas Keski-Suomessa (Keski-Suomen ELY-keskus)
Valtakunnallinen sinileväseuranta on alkanut kuluvalla viikolla. Keski-Suomessa havainnoijat tarkkailevat levätilannetta viikoittain 16 järvellä ympäri maakuntaa. Havaintotiedot julkaistaan Järviwiki-verkkopalvelussa (www.jarviwiki.fi) aina torstaisin. Viikkoseuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Ensimmäisellä seurantaviikolla on tähän mennessä ilmoitettu havaintotiedot 12 järven levätilanteesta, joista yhdelläkään ei ole todettu havaittavissa olevia sinileväkukintoja.
Asiantuntijoiden levätilannetietojen lisäksi Järviwikiin kootaan myös yleisön levähavaintoja. Kuka tahansa voi perustaa verkkopalveluun oman havaintopaikan ja tallentaa palveluun havaintojaan levätilanteesta "Kansalaisten levähavaintoja" -sivulle. Levähavaintoja voi lähettää myös Levävahti-nimisellä älypuhelinsovelluksella siitä pisteestä, missä puhelin sijaitsee. Havainnot näkyvät sitten kartalla Järviwikissä. Kansalaiset voivat tallentaa levähavaintojaan Järviwikiin myös merialueilta.
Levänäytteitä ja ilmoituksia voi toimittaa myös Keski-Suomen ELY-keskukseen. Näytteiden tuonnista ja ajankohdasta on hyvä sopia erikseen.
Olosuhteet vaikuttavat leväkukintojen esiintymiseen
Tulevan kesän levätilannetta on vaikea ennustaa. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää voi lisätä sinilevien esiintymistä, mutta leväkukinnan voimakkuudessa voi esiintyä ajallista ja paikallista vaihtelua.
Sinilevää esiintyy luonnostaan kaikissa järvissä, mutta rehevät ja ravinnerikkaat vesistöt ovat tyypillisesti alttiimpia laajempien sinileväkukintojen muodostumiselle. Kukinnat ovat kuitenkin mahdollisia karummissakin vesistöissä. Runsaat sateet kesän aikana saattavat huuhtoa maalta lisää ravinteita vesistöihin ja aiheuttaa leväkukintoja. Myös tuuliolosuhteet vaikuttavat osaltaan leväesiintymän liikkumiseen vesistöissä, esimerkiksi kasaamalla esiintymän lautaksi vain tiettyyn vesistön osaan.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on useina kesinä tehnyt leväennusteita merialueille. Kesällä 2012 alkanutta leväennusteiden tuottamista myös järville jatketaan. Kehitteillä on ennustemalli, joka toistaiseksi kuvaa lähinnä sitä, onko leväkukinnan riski suurempi tai pienempi kuin keskimäärin aikaisempina vuosina. Suurimpien järvien ennusteet julkaistaan Järviwikissä; Keski-Suomen järvistä mukana ovat Päijänne ja Keitele.
Leväveden kanssa on syytä olla varovainen
Osa sinilevistä tuottaa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä, jotka aiheuttavat erilaisia oireita. Mikäli voimakasta leväkukintaa havaitaan, ei lasten ja kotieläinten pääsyä veteen suositella. Lisäksi herkkäihoiset ja allergiset voivat saada silmä- tai iho-oireita lievimmistäkin leväesiintymistä.
Leväpitoista vettä ei myöskään tule käyttää löylyvetenä, sillä levämyrkyt kestävät korkeitakin lämpötiloja, ja löylyvedestä vapautuvat höyryt saattavat aiheuttaa hengitysteiden oireita.
Kun levää ei ole enää lauttoina tai sakkana, voi uimaan taas mennä ja vettä voi käyttää löylyvetenä. Talousvedeksi vettä ei kuitenkaan suositella.
Myös siitepöly saattaa värjätä vettä. Siitepöly on väriltään kellertävää ja on usein sekoittuneena koko vesipatsaaseen, kun taas leväkukinnot kelluvat veden pinnalla. Limalevä taas tuntuu uimarin iholla saippuamaiselta kalvolta, joka kuivuessaan kiristää ihoa ja saattaa aiheuttaa voimakasta kutiavaa punoitusta iholle uinnin jälkeen. Limalevää esiintyy yleensä humusvesissä. Levä ei kuitenkaan ole myrkyllistä.
- Levätilanne Keski-Suomessa
- Valtakunnallinen levätilanne
- Kansalaisten levähavainnot
- Sinilevän tunnistaminen
- Ohjeita sinileväesiintymän varalle Julkaisussa: Ohjeita ja yhteystietoja ympäristövahinkojen sekä luonnon poikkeustilanteiden varalle, kappale 4.3, Levähaitat (pdf).
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Toni Roiha, puh. 0295 024 4979, toni.roiha[at]ely-keskus.fi
Harjoittelija Tinja Pitkämäki, puh, 0295 024 980, tinja.pitkamaki(at)ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2015-06-05