Pressmeddelanden 2015

Sinileväkukintojen määrä pysynyt vähäisenä Pohjois-Savossa (Pohjois-Savon ELY-keskus)

Kulunut kesä on tähän asti ollut sinilevien suhteen poikkeuksellisen rauhallinen. Pohjois-Savon viikoittaisen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla ensimmäiset, joskin vähäiset, sinileväesiintymät havaittiin vasta heinäkuun puolivälissä, hieman lämpimämmän sääjakson jälkeen. Tällöin sinilevää havaittiin yhteensä neljällä eri vakiohavaintopaikalla: Kuopion Itkonniemessä Kallavedellä, sekä Kiuruveden Toiviaisjärvellä, Niemisjärvellä ja Kiuruvedellä. Viikoittaisen vakioseurannan kohteista Kuopion Itkonniemellä havaittiin vähäisiä sinilevämääriä vielä heinäkuun toiseksi viimeisellä viikolla, mutta kuluvalla viikolla sinileväilmoitus tehtiin enää vain Lapinlahden Onkiveden vakiohavaintopaikalta.

Vakioseurantapaikkojen ulkopuolelta havaintoja vähäisistä sinilevämääristä saatiin heinäkuun aikana mm. useasta paikasta Kallavedeltä sekä pienemmistä vesistöistä ympäri maakuntaa: Varpaisjärven Syrjälammesta, Karttulan Kuttajärven Uimalahdelta, Virmasveden Savikoskelta, Siilinjärveltä Honka-Jälän, Iso-Jälän ja Iso-Varpasen rannoilta, Kiuruveden Rapakkojärveltä, Nilsiän Ala-Nurmekselta. Runsaasti sinilevää havaittiin vain Siilinjärven Ahmonlammessa. Kuluvalla viikolla hieman sinilevää havaittiin Kaavin Kolmisopella.

Heinäkuussa ympäristönsuojeluviranomaisille on tullut useita yleisöilmoituksia erityisesti pienempien vesistöjen veden poikkeuksellisesta tummuudesta ja samentumista. Mitä ilmeisimmin tapauksissa on kyse suuren sadannan aiheuttamasta humusaineiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisesta vesistöihin. Kesäkuussa Pohjois-Savossa satoi yleisesti yli kolmanneksen pitkäaikaista keskiarvoa enemmän ja paikoin sademäärä oli jopa kaksinkertainen keskimääräiseen kesäkuuhun verrattuna. Erityisesti juhannuksen jälkeisen viikon rankkasateiden mutta myös heinäkuun toisen viikon runsaiden sateiden jälkeen valuma-alueilta huuhtoutui runsaasti kiintoaineista ja humusta vesistöihin. Tämä on todettavissa myös vedenlaadun mittaustuloksien perusteella. 

Sateiden myötä myös ravinteita on huuhtoutunut vesistöihin ja mikäli säätila muuttuu lämpimämmäksi, loppukesän sinileväkukinnot ovat edelleen mahdollisia. Loppukesään ajoittuvat tyypillisesti erityisesti rehevien Ylä-Savon vesistöjen, kuten Onkiveden, runsaimmat sinileväkukinnot. Kuluvan kesän vähäisiä sinilevämääriä selittääkin pääosin viileänä pysynyt sää, kuten myös ajankohtaan nähden keskimääräistä matalampina pysyneet järvien pintavesien lämpötilat. Esimerkiksi Kallaveden Itkonniemen sekä Pielaveden Säviän havaintopaikoilla mitattiin tänään torstaina (30.7.2015) pintaveden lämpötilaksi 18,0 ja 17,7 astetta, jotka molemmat ovat 1,1 astetta pitkän ajan keskiarvoa matalampia.

Leväseurannan havainnot kuvaavat havaintohetken tilannetta kyseisillä seurantapaikoilla, joten järven muissa osissa levätilanne voi olla erilainen ja se voi myös vaihdella lyhyessä ajassa. Sinilevät kuuluvat järven luonnolliseen eliöstöön eikä tilanne ole hälyttävä, jos rantaan on ajautunut vähän levää tai muutoin kirkkaassa vedessä on harvakseltaan tikkumaisia tai ryynimäisiä hiukkasia. Mikäli sinilevää kuitenkin on vedessä selvästi havaittavissa, ei vettä tulisi käyttää löyly-, pesu- eikä talousvetenä eikä syötävien kasvien kasteluvetenä. Tällöin vedessä uimista on myös syytä välttää eikä leväpitoiseen veteen pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Altistuminen sinilevämyrkyille voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, tukkoisuutta, silmien kirvelyä, ihottumaa, kuumeilua tai heikotusta.

Ajankohtaista levätilannetta voi seurata Järviwiki-palvelussa, jonne kansalaiset voivat viedä myös omia levähavaintojaan. Levähavaintoja voi tallentaa myös älypuhelimiin ladattavalla Levävahti -sovelluksella. Levävahdilla ilmoitetut havainnot tallentuvat automaattisesti tietokantaan ja ovat katsottavissa Järviwikistä.

Lisätietoja

Hydrobiologi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 801, [email protected].