Pressmeddelanden 2014

Vehnäala ennätyksellisen suuri, rypsiala kutistuu edelleen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Leipävilja-alat (syys- ja kevätvehnä sekä ruis) kasvoivat merkittävästi Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna. Vehnää viljellään alueellamme ennätyksellisen paljon. Ohra-ala pysyi suunnilleen samana, mutta kauraa viljellään kuluvana kasvukautena selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Öljykasvien, rypsin ja rapsin, viljelyalojen väheneminen jatkuu jo neljättä vuotta peräkkäin. Öljykasviala painui noin 3 000 hehtaariin, joka on selvästi pienin ala 2000-luvulla.

Vehnäala kasvoi noin 3 300 hehtaarilla

Viljelijöiden tukihakemustietojen mukaan viljojen kokonaisviljelyala on tänä vuonna Kaakkois-Suomessa noin 74 000 ha eli noin 53 % kokonaisviljelyalastamme. Kevätvehnäala (19 700 ha) on tänä vuonna noin 1 500 ha suurempi kuin viime vuonna. Kevätvehnän viljelyala onkin nyt suurin koko Kaakkois-Suomen viljelyhistoriassa. Ala on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla. Kevätvehnän viljely painottuu selvästi Kymenlaaksoon, jossa sen viljelyala on tänä vuonna noin 18 % maakunnan peltoalasta. Kun mukaan lasketaan myös syysvehnäala (2 200 ha), on vehnän osuus lähes 30 % viljakasvien viljelyalasta. Myös syysvehnän viljelyala on tänä vuonna suurin alueemme viljelyhistoriassa.

Ohran (rehu- ja mallasohra) viljelyala väheni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Rehuohra-ala jopa hieman kasvoi (19 900 ha), mutta mallasohran viljely väheni noin 800 hehtaarilla. Kauraa viljellään tänä vuonna selvästi vähemmän kuin viime vuonna, sen ala väheni lähes 3 700 hehtaarilla viime vuoteen verrattuna. Alueemme viljelyhistorian näkökulmasta sekä ohraa että kauraa viljellään selvästi vähemmän kuin takavuosina.

Maakuntien kokonaispeltoaloihin verrattuna rehuohraa viljellään Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin Kymenlaaksossa. Ohran kokonaisalasta (25 800 ha) noin 5 900 ha on mallasohraa, jonka viljely on puolestaan keskittynyt Kymenlaaksoon. Kaura-alat ovat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa lähes samansuuruiset, kun ne suhteutetaan maakuntien peltoalaan.

Öljykasviala väheni edelleen

Öljykasvien - rypsin ja rapsin - viljelyala väheni tänäkin vuonna merkittävästi. Rypsiä ja rapsia on enää viljelyssä noin 3 000 ha, jossa on vähennystä viime vuoteen 650 ha ja peräti 9 700 ha huippuvuoteen 2010 verrattuna. Rypsi- ja rapsialat ovat nyt painuneet 2000-luvun alun tasolle. Öljykasvien viljely on vähentynyt erityisesti Kymenlaaksossa.

Härkäpavun ja kuminan viljelyalat kasvoivat selvästi Kaakkois-Suomessa. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 800 hehtaarilla ja kuminaa noin 650 hehtaarilla. Kuminan viljelyn lisääntyminen on ollut suhteellisen nopeaa.

Syysviljapeltoja näkee nyt enemmän

Rukiin viljely on hiipunut lähes koko 2000-luvun. Vielä vuonna 2000 ruista oli viljelyssä Kaakkois-Suomessa 3 900 ha, mutta viime vuonna ruisala putosi jo toisen kerran 2000-luvulla selvästi alle 1 000 hehtaarin (540 ha). Viime syksynä ruiskylvöjä saatiin kuitenkin tehtyä kohtuullisesti ja nyt ruista on kasvussa jälleen noin 1 400 hehtaarin alalla. Kohtuulliset kylvö- sekä talvehtimisolosuhteet näkyvät myös merkittävästi kasvaneena syysvehnäalana.

Viherlannoitusala kasvussa

Viljeltyjen nurmien viljelyala on Kaakkois-Suomessa vähentynyt pitkään: vielä vuonna 2000 nurmiala oli yli 39 000 ha, mutta vuonna 2009 ala painui jo alle 30 000 hehtaarin. Vuosina 2010-2012 nurmien viljelyala kääntyi lievään nousuun, mutta viime vuonna kokonaisala putosi jälleen alle 30 000 hehtaarin "rajapyykin" ja on tänä vuonna noin 28 900 ha. Nurmien viljely painottuu selvästi Etelä-Karjalaan, jossa nurmiala on noin 26 % maakunnan peltoalasta. Nurmipeitteistä alaa kasvattavat myös kesanto ja ns. luonnonhoitopellot sekä viherlannoitusnurmet, joiden yhteisala on tänä vuonna noin 26 400 ha.

Vaikeista kylvöoloista huolimatta kesantoala ei juuri muuttunut viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan viherlannoitusala kasvoi noin 400 hehtaarilla. Luonnonhoitopeltojen pinta-alat ovat vähenemässä jo neljättä vuotta peräkkäin. Kesantojen pinta-ala on noin 7 500 ha, luonnonhoitopeltojen 12 100 ha ja viherlannoitusnurmien noin 6 500 ha.

LIITE sisältää kuvat (pdf 97 kt):

• Viljelypinta-alat (ha) Kaakkois-Suomessa v. 2000-2014
• Suhteelliset viljelyalat (%) Kaakkois-Suomessa vuonna 2014
• Viljelypinta-alat (ha) Kymenlaaksossa v. 2007-2014
• Viljelypinta-alat (ha) Etelä-Karjalassa v. 2007-2014

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 30.4.2014 mennessä kuntiin jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin sekä 16.6.2014 mennessä tekemiin ilmoituksiin kylvöalamuutoksista. Lisätietoja muiden kuin pääviljelykasvien viljelyaloista saa ELY-keskuksesta

Lisätietoja:

Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen
[email protected]
puh. 0295 029 078