Pressmeddelanden 2014

Tienpitoon luvassa lapiokaupalla kurjuutta

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelma vuosille 2014–2018 on valmistunut. Siinä on linjattu lähivuosien tienpitoa, saaristoliikennettä ja joukkoliikennettä liikennepoliittisen selonteon ja Liikenneviraston tienpidon linjausten pohjalta. Kehysriihen säästöt eivät ole suunnitelmassa mukana, vaan ne tarkentuvat vasta myöhemmin. Joka tapauksessa tienpidossa ja joukkoliikenteessä on jatkossa jaettavana lapiokaupalla kurjuutta. Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu 1.7.2014 alkaen, suunnitelmassa taustoitetaan muutosta ja sen vaikutuksia tarkemmin.

Tienpidossa säästöjä saatavissa nopeasti lähinnä ylläpidosta

Kevään 2014 kehysriihessä päätettiin perusväylänpidon 100 M€ säästöistä. Säästöjen kohdentumisesta ei ole vielä tietoa. Joka tapauksessa se tarkoittaa teiden kunnossapitotoimien vähenemistä. Valtakunnallisten linjausten mukaan ensisijaisesti varmistetaan tieverkon liikennöinti päivittäisten kunnossapitotoimien turvin. Näihin kuuluvat mm. talvihoito, päällysteen paikkaukset ja sorateiden hoito. Päivittäinen kunnossapito on kilpailutettu 5-vuotisiin alueurakoihin, joten merkittävien säästöjen saaminen niistä ei edes onnistuisi kovin nopeasti. Alueellisiin investointeihin ei ole ollut viime vuosina juurikaan rahoitusta, joten säästöjä on saatavissa lähinnä ylläpidosta, kuten päällystyksestä ja siltojen korjauksista.

Vuodesta 2015 piti tulla rahoituksellisesti erityisen tiukka vuosi ilman kehysriihen lisäsäästöjäkin. Tienpidon korjausvelka on kasvanut jo vuosia ja ns. helpot säästökohteet on jo toteutettu. Tänäkään vuonna ei toteuteta yhtään alueellista investointia pelkästään perustienpidon rahoituksella. Päällystysmäärät ovat puolittuneet muutamassa vuodessa, päällysteitä on uusittu kevyemmillä menetelmillä ja päällystekerrosten kasvattaminen ja rakenteen parantamiset on jätetty tekemättä. Osa silloista on päätetty käyttää hallitusti loppuun peruskorjauksen sijasta.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa on esitetty ainoastaan vuoden 2014 parannustoimenpiteet, sillä talouden epävarmuudesta johtuen ei ole mielekästä ennakoida, mitä hankkeita seuraavina vuosina on mahdollista toteuttaa. Suunnitelmassa ei ole huomioitu kevään 2014 kehysriihen tuomia uusia säästöjä, ne tullaan esittämään seuraavassa Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa.

Piristysruiskeena elinkeinoelämää ja kestäviä kulkumuotoja tukevia hankkeita alueelle

Positiivista kuitenkin on, että kehysriihen säästöt eivät kohdistu jo sovittuihin parannusinvestointeihin. Näin ollen Turun kaupunkiseudulle erillisrahoituksella suunnitellut MAL-hankkeet toteutetaan suunnitelmien mukaan v. 2014–2016. Lisäksi kehysriihessä myönnettiin rahoitusta työllisyyttä tukeviin tiehankkeisiin. Rahoitusta odotetaan saatavan Raumalle valtatielle 8 rakennettavaan eritasoliittymään Lakarin logistiikka - alueen kohdalle sekä kantatien 52 parantamiseen Salon kohdalla. Myös kunnat osallistuvat hankkeiden rahoittamiseen. Hankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan lisäbudjettipäätös. Jatkossakin investointien toteuttaminen edellyttää rahoituksen haalimista useista eri lähteistä. EU:n tuore päätös ydinverkkokäytävistä sisältää Suomen osalta ainoastaan etelärannikkoa pitkin kulkevan, E18-tietä noudattelevan käytävän.  Eräänä mahdollisuutena alueellamme onkin TEN-T-tuen hakeminen Turun ja Naantalin satamiin johtavan Turun kehätien eli E18-tien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten käy joukkoliikenteen?

Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu 1.7.2014 alkaen. Pääsääntö on, että valtio ja kunnat eivät voi rahoittaa joukkoliikennettä ilman kilpailuttamista. Tähän asti kilpailuttamatontakin joukkoliikennettä on voitu tukea. Tuen avulla seutu- ja työmatkalippujen hinnat ovat olleet markkinahintoja halvemmat. Kilpailutettavan liikenteen osalta ELY-keskus ja kunnat määrittelevät liikenteen reitit, vuorotiheyden, aikataulut sekä lippujen hinnat. Osa liikenteestä tulee jäämään markkinaehtoiseksi eli sen tulot kertyvät pelkästään asiakkaiden maksamista lipputuloista, eikä siihen makseta tukea. Huolena on rahoituksen riittävyys joukkoliikenteen murroksessa, sillä Varsinais-Suomen ja Satakunnan joukkoliikenteen rahoitus on ainoastaan 2,6 M€ vuodessa. Lisäksi myös joukkoliikenteeseen on tulossa kehysriihen päätöksen mukaan säästöjä. Joukkoliikenteen tulevaisuuden näkymiä on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma