- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Oriveden kultakaivoksen uraaniselvitys on valmistunut (Pirkanmaan ELY-keskus)
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) Dragon Mining Oy:ltä pyytämä selvitys uraanin kulkeutumisesta ja kertymisestä Oriveden kaivokseen liittyen on valmistunut. Selvitystarve johtui syksyllä 2013 tehdyistä havainnoista kohonneista uraanipitoisuuksista mm. kaivoksen alapuolisen Ala-Jalkajärven pohjasedimentissä eli pohjakerrostumassa. Selvitys tarvittiin mm. sen arvioimiseksi, voiko kaivoksesta edelleen kulkeutua uraania alapuolisiin vesistöihin ja miten sedimenttiin jo kertynyt uraani on otettava huomioon esimerkiksi järvien kunnostuksessa.
Selvityksen mukaan uraanipitoisuus on Ala-Jalkajärven sedimentin pintaosassa (0-3 cm) on selkeästi kohollaan, mutta syvemmissä kerroksissa pitoisuus on luontaisella tasolla. Muiden jo aiemmin tutkittujen lähijärvien (Ylä-Jalkajärvi, Peräjärvi ja Näsijärven Paarlahti) sedimentissä uraanipitoisuudet olivat luontaisella tasolla. Uraanin kokonaismäärä Ala-Jalkajärven sedimentissä on kuitenkin vähäinen.
Uraani on todennäköisesti peräisin kaivosalueen kallioperästä
Uraani on kulkeutunut Ala-Jalkajärven pohjasedimenttiin kaivoksen kuivatusvesien mukana, ja se on todennäköisesti peräisin kaivosalueen kallioperästä. Kaivostiloihin suotautuva kalliovesi happamoituu rikkipitoisten kivilajien sekä hapen yhteisvaikutuksesta ja liuottaa kalliosta mm. uraania ja muita metalleja. Oriveden kaivosalueen kallioperän uraanipitoisuus on kuitenkin pienempi kuin suomalaisessa kallioperässä keskimäärin.
Etenkin 2000-luvun alkupuolella kuivatusvesien käsittely oli riittämätöntä, ja mahdollisesti uraania on kulkeutunut Ala-Jalkajärven sedimenttiin eniten juuri tuolloin. Nykyinen vesienkäsittely eli kuivatusveden neutralointi lipeällä poistaa uraanista noin 95 %:a ja vesistöön johdettavan veden uraanipitoisuus on noin 10 mikrogrammaa litrassa, mikä on esimerkiksi selvästi alle sosiaali- ja terveysministeriön asettaman talousveden laatuvaatimuksen (30 mikrogrammaa litrassa). Selvityksen tulokset korostavat kuivatusvesien neutraloinnin huolellisuutta.
Mahdollisen järvikunnostuksen osalta nyt valmistunut selvitys päätyy suositukseen, ettei Ala-Jalkajärven pohjaa tulisi häiritä esimerkiksi ruoppauksella. Lisäksi on tärkeää, että Ala-Jalkajärven veden pH pysyy jatkossa riittävän korkealla tasolla.
Pirkanmaan ELY-keskus pitää nyt saatua selvitystä riittävänä.
Alapuolisten järvien tila uusimpien tarkkailutulosten perusteella
Erillisselvitysten lisäksi kaivoksen alapuolisten järvien tilaa tarkkaillaan säännöllisesti. Pirkanmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan uraani ei ole nykyisten kuivatusvesien keskeinen ongelma. Ala-Jalkajärven tila on kokonaisuudessaan huono, ja se on edelleen kaloille soveltumaton. Kaivoksen kuivatusvedessä on normaaliin järviveteen nähden runsaasti liuenneita suoloja, etenkin sulfaattia, mikä aiheuttaa Ala-Jalkajärven ja Peräjärven itäpään syvänteen veden pysyvää kerrostumista. Kerrostuminen johtaa muun muassa hapen puutteeseen. Myös kuivatusveden metallipitoisuudet, mm. kadmium, sinkki ja alumiini, kuormittavat vesistöä ja heikentävät etenkin syvänteiden veden laatua. Kuivatusvedessä on runsaasti myös räjähdysaineista peräisin olevia typpiyhdisteitä, mutta fosforin vähyyden vuoksi typpiyhdisteet eivät aiheuta järvien rehevöitymistä. Vuoden 2013 aikana Ala-Jalkajärveen johdettujen kuivatusvesien typpikuormitus vastaa noin 1700 asukkaan jätevesien aiheuttamaa kuormitusta.
Peräjärvessä pintaveden laatu on Vaavunjärvestä tulevan lisäveden ansiosta kalaston kannalta hyvä, mutta alusvedessä metallipitoisuudet ylittävät jo kalastolle haitallisen tason. Tarkkailutulosten mukaan kaivoksen aiheuttama kuormituksen vaikutus kasvaa koko ajan Peräjärven alusvedessä. Näillä näkymin alusvesi ei tulisi enää saamaan happitäydennystä ilman keinotekoista apua. Kaivoksen kuivatusvesien vaikutuksia ei ole tarkkailutulosten perusteella havaittu Näsijärven Paarlahdessa.
Peräjärven kalanäytteiden uraanipitoisuudet olivat vuoden 2013 lopussa tehdyssä näytteenotossa erittäin pieniä. Elohopean, lyijyn ja kadmiumin, joille on säädetty enimmäispitoisuusrajat ravintokalassa, pitoisuudet jäivät alle raja-arvojen.
Kaivoksella on tehty vesienkäsittelyn parannustoimenpiteitä
Veden laadun ja määrän seurantaa on kehitetty jatkuvatoimiseksi. Automatisoitu jatkuva seuranta on muun muassa parantanut kuivatusveden neutraloinnin tarkkuutta. 2000-luvun alun kaltaisia voimakkaita pH-vaihteluita ei ole enää tapahtunut, ja Ala-Jalkajärven happamuus on pysynyt vuosina 2007-2013 tasolla pH 6,0-6,5. Kuivatusveden happamuuden pitäminen oikealla tasolla onkin oleellista metallipäästöjen hallitsemiseksi, sillä useimmat haitalliset metallit saostuvat kuivatusvesistä laskeutusaltaisiin tietyillä pH-arvoilla.
Kaivosalueelta laskettavan veden määrä on kierrätyksen tehostamisen ansiosta lähes puolittunut. Vaikka kuivatusveden haitallisten aineiden suhteelliset pitoisuudet eivät ole merkittävästi pienentyneet, on niiden kokonaismäärä kuitenkin pienentynyt vesimäärän pienenemisen johdosta.
Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaivoksen alapuolinen Ala-Jalkajärvi ja Peräjärven itäpään syvänne vaativat kunnostustoimenpiteitä. Kaivosyhtiö onkin jo selvittänyt kunnostusmenetelmiä ja järvien kunnostussuunnittelua on nyt uraaniselvityksen valmistuttua syytä jatkaa. ELY-keskus pitää tärkeänä myös kaivoksen sivukivialueelta kertyvien valumavesien parempaa hallintaa, mitä selvitetään edelleen kaivosyhtiön kanssa.
Lisätietoja:
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- Ylitarkastaja Vesa Hyvärinen p. 050 351 6523
- Johtava ympäristövalvoja Tuija Sievi-Korte p. 050 534 2815
Liitekartta: Oriveden kaivoksen, Ala-Jalkajärven, Peräjärven ja Näsijärven Paarlahden sijainti
- Publiceringsdatum
- 2014-11-03