Leukunjoen kunnostussuunnitelma esittelyyn (Keski-Suomen ELY-keskus)
Kivijärven osakaskunta teki keväällä 2005 aloitteen Leukunjoen kunnostamisesta ja Leukunlahden tilan parantamisesta. Keväällä 2007 Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus sopivat suunnittelun aloittamisesta. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on nyt valmistunut Kivijärven kunnan alueella virtaavan Leukunjoen alaosan virtavesialueiden kunnostussuunnitelma. Tämä toteutus-, rahoitus- ja luvanhakukelpoinen suunnitelma esitellään asianosaisille ja asiasta kiinnostuneille Kivijärven kunnantalolla (Virastotie 5, 43800 Kivijärvi) torstaina 24.4.2014 klo 17.30 alkaen.
Yhdentoista kosken reitti
Hankealue kuuluu Viitasaaren reitin läntiseen haaraan ja edelleen Leukunjoen vesistöalueeseen, joka purkaa vetensä lännestä Kivijärven Leukunlahteen. Kunnostettavaan alueeseen kuuluu lähinnä vesistöalueen alaosan 11 virtavesialuetta, joiden yhteispituus on runsaat 8 km ja lohensukuisille poikasille sovelias tuotantoala 2,9 ha. Joen keskivirtaama on noin 1,2 m3/s ja putouskorkeus noin 25 m.
Leukunpuron alaosaa alavirtaan katsottuna. Vasen ranta kuuluu Natura-alueisiin. Vesittynyt uoma on kaventunut perkausten vuoksi miltei puoleen alkuperäisestä leveydestään. (Kuva: Anssi Eloranta)
Leukunjoen virtavesiluontoa ovat muuttaneet pääasiassa uitto, maa- ja metsätalous, turvetuotanto ja liikenne. Koskialueita on kanavoitu perkaamalla ja räjäyttämällä. Joitakin valuma-alueen järviä on myös kuivattu tai laskettu ja niiden purku-uomia siirretty tai padottu.
Nykyisin jokivarressa ei uiteta eikä siellä ole yhtään toimivaa vesilaitosta. Monin paikoin jokirantojen suojavyöhykkeet puuttuvat tai ovat tehottoman kapeat. Pohja- ja rantamuutosten seurauksena uoman vesitilavuus on pienentynyt, umpeenkasvu voimistunut, arvokalojen lisääntymisalueet turmeltuneet, suojapaikat vähentyneet, virtausvaihtelu yksipuolistunut ja jokisuut ja suvannot liettyneet.
Näiden vaikutukset näkyvät puolestaan maisemavaurioina, eliöiden lajikirjon supistumisena ja virtavesisysteemin toimivuuden häiriöinä. Leukunjoki nimettiin EU:n vesienhoidon 1. suunnittelukaudella tilaluokkaan tyydyttävä.
Kivijärven tärkeimpiä sivuvesiä
Virtavesilajien elinalueena Leukunjoki on Veit- ja Viivajoen ohella tärkein Kivijärveen lännestä laskeva joki. Nyt valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa esitellään Leukunjoen kunnostus-toimien periaatteet ja kohdentuminen. Kunnostustoimenpiteet on ryhmitelty osa-alueittain perustoimenpiteisiin (suojakiveys, lisääntymisalueet, vesitys, jätemateriaalin poisto ja kasvillisuuden käsittely) ja täydentäviin erityistoimenpiteisiin (sivu-uomien vesitys, eroosiotoimet), jotka pohjaavat alueen luontaisten virtavesityyppien ominaisuuksiin. Ratkaisuja on havainnollistettu runsaalla kuva-aineistolla.
Pelkästään hankesuunnittelussa käytettävissä olleiden tietojen perusteella on arvioitavissa, että Leukunjoen alaosan virtavesikunnostuksella on mahdollista moninkertaistaa hankealueen luonnon- ja kalataloudelliset hyödyt. Kunnostustoimet edistävät myös Leukunlahden ja Kivijärven kalataloudellista käyttöä, arvokalasaaliita ja samalla myös lupatulohyötyjä.
Hanke tukee samalla erilaisten luonnonsuojelualueiden, uhanalaisten lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelu- ja elvyttämistavoitteita ja vesienhoidon tavoitteita. Laajasti arvioituna Leukunjoen alaosan virtavesikunnostusta onkin pidettävä selvästi kannattavana ja yleishyödyl-lisenä vesistöhankkeena.
Hankkeen jatkoaikeet
Leukunjoen alaosan virtavesien kunnostushankkeen toteutuskustannuksiksi arvioidaan noin 107 000 euroa. Kunnostustoimiin sisältyy mm. vesieliöiden suojapaikkojen rakentamista, lisääntymisalueiden sorastusta, kuivuneiden uomanosien vesittämistä, liettymien poistoa, eroosioalueiden vahvistamista, perkausvallien levittämistä, turvallisia tulvitusalueita sekä ryteikköjen käsittelyä ja vaellusväylien aukaisua.
Esittelyn jälkeen kunnostussuunnitelma päivitetään ja toimitetaan luvanhakua varten aluehal-lintovirastoon. Tässä vaiheessa aloitetaan myös neuvottelut hankkeen rahoituksesta. Tähän mennessä kunnostushankkeiden rahoituksesta ovat pääsääntöisesti vastanneet valtio ja kunnat. Osakaskunnat ovat puolestaan sitoutuneet kunnostuksen jälkeisen kalataloudellisen käytön ja hoidon järjestelyihin.
Lupa- ja rahoituskysymysten ratkettua rannan- ja vesialueen omistajien kanssa sovitaan toteu-tuksen yksityiskohdista ennen varsinaista kunnostustyötä.
Tuloksekas kunnostusvuosi 2013
Vuosina 2011–2012 Keski-Suomen virtavesikunnostuksissa tuskailtiin veden paljoutta, mutta viime kesän edullisissa vesiolosuhteissa pystyttiin aikataulut kuromaan kiinni. Uuraisten ja Saarijärven alueella virtaavan Isojoki–Lannejoen kunnostus saatiin päätökseen. Niin ikään Korpilahden Saajoen kunnostus on 9-tien viereistä jokijaksoa sekä alajuoksun rapukiveyksiä vaille valmis. Talvisesta Saakoskesta onkin kunnostuksen myötä tullut yksi Keski-Suomen valokuvatuimpia koskikohteita.
Uusina kunnostustyömaina aloitettiin Hankasalmella Janhola–Rusilanjokien kunnostus. Samalla suunnalla rakennettiin myös Karenjärven luusuan pohjapato. Myös Viitasaaren ja Pihti-putaan itärajalla sijaitsevan Kolkunjoen kunnostus päästiin aloittamaan syksyllä 2013. Kolkun-järven pohjapadon lisäksi kunnostustyöt on saatu päätökseen joen viidellä ylimmällä koskella.
Mikäli tulevan kesän 2014 vesiolosuhteet ovat yhtä suotuisat kuin edellisenä kesänä, Rusilanjoen, Kolkunjoen alaosan sekä Saajoen keskeneräiset kunnostustyöt päästään saattamaan loppuun. Uutena kohteena neuvotellaan Oriveden ja Jämsän rajalla Längelmäveteen virtaavan Eväjärven koskireitin kunnostamisesta.
Tiedustelut
Anssi Eloranta, p. 040 5336 976
Mari Nykänen, p. 0295 024 581