- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Kymenlaakson pienten jokien vaelluskaloilla menee surkeasti (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Kuva: Vaalimaanjoen kesänvanha taimenen poikanen (Anna Lindgren)
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki syyskuun aikana sähkökoekalastuksia Kymenlaakson mereen laskevissa joissa ja puroissa. Kohteina olivat Kymijoen itäpuolella olevat vesistöt. Kyseisistä joissa ei havaittu meritaimenen tai merilohen poikasia, joten luontaista lisääntymistä ei ole tapahtunut. Summanjoen ja Virojoen latvojen paikalliset taimenkannat sen sijaan voivat hyvin.
Yllätykseksi myös Vaalimaanjoen latvoilta löydettiin taimenia ja niiden kesänvanhoja poikasia. Kyseinen kanta on todennäköisesti vajaa kymmenen vuotta sitten istutettujen taimenten perua. Poikasten löytö on hieno osoitus taimenen mahdollisuudesta lisääntyä Vaalimaanjoessa. Tätähän ei ole todettu vuosikymmeniin.
EU-rahoitteisessa RIFCI-hankkeessa vuosina 2011–2013 perustettiin emokalasto Kaakkois-Suomen alkuperäisestä Mustajoen meritaimenesta. Muutaman vuoden sisällä Mustajoen meritaimenkantaa tullaan kotiuttamaan joihinkin Kymenlaakson potentiaalisiin virtavesiin. Tähän asti istutuskantana on käytetty geneettisesti ja maantieteellisesti vierasta Isojoen meritaimenkantaa.
Jotta jokiin saataisiin luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja, tulisi koskia kunnostaa sekä nousuesteitä poistaa tai rakentaa kalateitä. Myös jokisuun sekä merialueen kalastusta tulisi rajoittaa. Ilman näitä toimenpiteitä ei saavuteta vaelluskalojen luontaista elinkiertoa vesistöissä.
Lisätietoja:
Suunnittelija Anna Lindgren
P. 0295 029 344
- Publiceringsdatum
- 2014-10-07