Kaakkois-Suomen pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Suur-Saimaa, Kivijärvi, Kuolimo, Vuohijärvi ovat kaikki tunnettuja Kaakkois-Suomen vesistöjä, jotka ovat säilyneet lähes luonnontilaisina ja sellaisina haluamme ne myös säilyttää. Millaisin toimin voimme ne pitää hyvässä tilassa ja miten toisaalta saamme huonokuntoiset vesistömme kuntoon. Ja miten turvata pohjavesien hyvä laatu, jotta pohjaveden käyttö Kaakkois-Suomen yhdyskuntien vedenhankintaan on tulevaisuudessakin mahdollista.
Nyt kaivataan mielipiteitä siitä, millä toimenpiteillä vedet saadaan parannettua tai miten ne säilytetään hyvässä tilassa. Koko Kaakkois-Suomen alueelle on laadittu uusi vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Siinä esitetään toimenpiteet, joilla Kaakkois-Suomen pinta- ja pohjavedet saadaan kuntoon ja estetään niiden tilan heikkeneminen. ELY-keskusten laatimista toimenpideohjelmista on koottu koko laajemman vesienhoitoalueen kattavat vesienhoitosuunnitelmat.
Lokakuusta 2014 maaliskuulle 2015 kansalaiset voivat esittää mielipiteensä uusista ehdotuksista toimenpideohjelmiksi ja vesienhoitosuunnitelmiksi. Valtioneuvosto hyväksyy päivitetyt vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2015.
Vesienhoidon kuulemisen materiaalit ovat kaikkien nähtävillä netissä ja kunnissa. Netissä tiedot löytyvät ymparisto.fi –palvelusta: www.ymparisto.fi/vesienhoito/Kaakkois-Suomi
Vesistöjen kirjo valtaisa – niin myös keinot niiden kuntoon saattamiseksi
Kaakkois-Suomen pintavesissä löytyy tapauksia laidasta laitaan, reittivesistä pieniin puroihin ja suurista selistä pieniin järviin. Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla vesistöt ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Vesien tilan parantaminen edellyttääkin toimenpiteitä erityisesti Salpausselkien eteläpuolella, jossa maatalouden vaikutus on edelleen suurta. Vaikka maatalous on useimmilla vesistöillä tärkein kuormittaja, vesien tilaa heikentävät tekijät vaihtelevat hyvin paljon eri vesistöissä eikä kaikille vesistöille sopivaa patenttiratkaisua tilan parantamiseen ole olemassa. Vesien tilan parantamiseksi on tehtävä kohdennettuja toimenpiteitä myös metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja mm. metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi. Keinot tulee valita tapauskohtaisesti ja tietyillä vesistöillä tilan parantaminen vaatii myös kunnostustoimenpiteitä.
Kaakkois-Suomessa vesienhoidon merkittävin tavoite on vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Rehevyys näkyy erityisesti Salpausselkien eteläpuolisilla alueilla, joilla maankäyttö on intensiivisintä ja ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät muutenkin selvimmin. Kaakkois-Suomen itäisen ulkosaariston vedenlaatu on parantunut, mutta rannikon läheisillä vesialueilla myönteinen kehitys ei ole yhtä selvästi nähtävissä.
Pistekuormituksen vähennyttyä hajakuormituksen suhteellinen merkitys vesistöjen kuormittajana on kasvanut Kaakkois-Suomessa. Ilmastonmuutoksen myötä talvinen valunta lisääntyy entisestään ja vaarana on vesistökuormituksen kasvu. Näistä syistä merkittäviä lisäpanostuksia tarvitaan erityisesti hajakuormituksen vähentämiseksi. Pistekuormituksen osalta toimenpiteitä tarvitaan edelleen erityisesti erilaisten häiriöpäästöjen hallintaan. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden osalta tarkasteluun on noussut aiempaa vahvemmin myös haitallisten ja vaarallisten aineiden hallinta.
Vuonna 2015 käynnistyy uusi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä. Vanhaan tukijärjestelmään oli sitoutunut 95 % Kaakkois-Suomen viljelijöistä. Jotta maatalouden vesiensuojeluun jo tehdyt panostukset jatkuisivat ja kehittyisivät täysipainoisesti, on tärkeää saada viljelijät sitoutumaan myös uuteen ympäristökorvausjärjestelmään mahdollisimman laajasti.
Yhdyskuntien jätevesien osalta käsittely on keskittynyt kahdelle uudelle puhdistamolle Kymenlaaksossa. Etelä-Karjalassa jätevesien käsittely tapahtuu hajautetusti useilla puhdistamoilla, joiden peruskorjaus toteutuu lähivuosina. Merkittävin yksittäinen ratkaisu liittyy Lappeenrannan jätevesiin. Kaakkois-Suomen jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävästä vedestä vuotovesiä ja hulevesiä on keskimäärin noin 50 % kaikesta käsiteltävästä vedestä. Viemäriverkoston saneeraaminen ja muut keinot vuotovesien vähentämiseksi ovat tärkeitä puhdistamoiden toiminnan tehostamisessa.
Metsätalouden vaikutus vesiin on yleensä varsin vähäistä. Herkillä kirkasvetisillä latvavesillä, joilla muuta kuormittavaa ihmistoimintaa ei juurikaan ole, voivat vaikutukset kuitenkin olla merkittäviä. Näillä alueilla metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet ovat erityisen tärkeitä. Myös uuden turvetuotannon sijoittelussa tulee ottaa huomioon vesistöjen herkkyys.
Kansallisen kalatiestrategian päämääränä on vahvistaa uhanalaisia vaelluskalakantoja ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Rakennettujen vesistöjen tilan parantamisessa kärkikohteita ovat Kymijoki ja Hiitolanjoki.
Ratkaisevaa on se, mitä toimenpiteitä saadaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toteutettua ja miten vesistöt otetaan paremmin huomioon – perustuvathan monet esitetyt toimet vapaaehtoisuuteen. Avain vesien tilan paranemiseen on että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja esim. virkistystoimintaan. Ennaltaehkäisy on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin vesistöjen kunnostaminen ja toimien vaikutuksia pitää arvioida pitkällä aikavälillä.
Vesistöjen hyvää ekologista tilaa ei saavuteta kaikissa vesistöissä vuoteen 2021mennessä, vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteetkin toteutettaisiin. Esimerkiksi monien pienten ja sisäisestä kuormituksesta kärsivien järvien kuntoon saattaminen on vaikeaa. Lisäksi Suomenlahden rehevöitymisen haittavaikutuksia on mahdotonta vähentää riittävän nopeasti. Rannikkovesien onkin arvioitu saavuttavan hyvän ekologisen tilan vasta vuonna 2027. Jatkoaikaa on esitetty myös monille muille pintavesille erityisesti, jos hyvän tilan saavuttaminen edellyttää mittavia sisäkuormitusta vähentäviä tai rakenteellisia toimenpiteitä, kuten kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamista. Jatkoaikaa on esitetty myös Hiitolanjoelle, Kymijoelle ja Tammijärvelle sedimenteissä olevien haitalliset aineiden vuoksi.
Pohjavesien suojelu edellyttää ennakoivaa riskien hallintaa – pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on kallista ja toisinaan jopa mahdotonta
Kaakkois-Suomessa on runsaat pohjavesivarat, jotka sijoittuvat pääasiassa Salpausselkien reunamuodostumiin sekä luode-kaakko suuntaisiin pitkittäisharjujaksoihin. Pohjavesien hyvälle tilalle aiheuttaa riskiä etenkin ensimmäiselle Salpausselälle sijoittuva yhdyskuntarakenne.
Kaakkois-Suomessa on tunnistettu 42 riskipohjavesialuetta, joilla on jo nähtävissä ihmistoiminnan heikentävä vaikutus pohjaveden laatuun. Näistä pohjavesialueista kuusi on luokiteltu kemialliselta tilaltaan huonoksi. Huonossa tilassa olevilla pohjavesialueilla pohjavedessä esiintyvät haitta-aineet ovat aiheuttaneet tai voivat tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia yhdyskuntien vedenotolle. Kaikilla riskipohjavesialueilla tarvitaan toimenpiteitä pohjaveden hyvän tilan saavuttamiseksi ja hyvän tilan ylläpitämiseksi.
Pohjavesien suojelun kannalta on tärkeää ohjata uusi riskejä aiheuttava toiminta pohjavesialueiden ulkopuolelle sekä vähentää nykyisestä toiminnasta aiheutuvia riskejä muun muassa laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia, rakentamalla liikenteen pohjavesisuojauksia, tutkimalla ja kunnostamalla pilaantuneita maa-alueita, tehostamalla valvontaa teollisuuden ja yritystoiminnan osalta, tarkistamalla yhdyskuntien viemärirakenteiden kuntoa sekä seuraamalla pohjaveden laatua.
Pohjavesien osalta tavoitteena on, että hyvä tila saavutetaan kaikilla pohjavesialueilla vuoteen 2021 mennessä. Haasteita hyvän tilan saavuttamiseksi kuitenkin riittää, sillä osalla huonossa tilassa olevista pohjavesialueista pohjavesi on pilaantunut laaja-alaisesti ja pohjaveden puhdistaminen voi olla teknisesti haastava, joskus jopa mahdoton, toteuttaa.
Pintavesien ekologinen tila Kaakkois-Suomessa
Pohjavesien tila ja riskialueet Kaakkois-Suomessa
Lisätietoja:
Vesienhoidon toimenpiteet pintavesien osalta:
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi
puh. 0295 029 260
Hydrobiologi Taina Ihaksi (tavoitettavissa 2.10. alkaen)
puh. 0295 029 236
Pintavesien tila:
Hydrobiologi Jouni Törrönen
puh. 0295 029 296
Limnologi Marja Kauppi
puh. 0295 029 245
Hydrobiologi Taina Ihaksi (tavoitettavissa 2.10. alkaen)
puh. 0295 029 236
Pohjavesien tila ja toimenpiteet:
Geologi Heidi Rautanen
puh. 0295 029 279