- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2016
Vesien tilan seuranta uudistuu (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Tekninen kehitys on tuonut uusia menetelmiä vesistöjen tilan seurantaan. Toistaiseksi seuranta nojautuu lähes kokonaan perinteiseen näytteenottoon ja laboratorioanalyyseihin, mutta tavoitteena on ottaa uudet menetelmät käyttöön veden laadun rutiiniseurannassa jo lähivuosina. Uusia kustannustehokkaita menetelmiä tarvitaan mm. resurssien vähenemisestä johtuen, jotta vesistöistämme saataisiin tulevaisuudessakin riittävästi laadukasta tietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on ollut yksi aktiivisimmista uusien menetelmien testaajista erityisesti jokivesistöissä.
Mahdollisuuksia - Uusilla menetelmillä on monia etuja perinteiseen seurantaan verrattuna. Niillä voidaan saada mittaustuloksia aiempaa huomattavasti tiheämmin tai laajemmalta alueelta. Lisäksi mittaustulokset ovat parhaimmillaan saatavilla reaaliaikaisesti. Maastoon sijoitettavista jatkuvatoimisista veden laadun mittareista on todettu olevan hyötyä etenkin jokivesistöissä, joissa veden laadussa on suurta ja nopeaa vaihtelua, ja johon perinteisellä vesinäytteenotolla ei ole mahdollista päästä kiinni. Jatkuvatoimisista vedenlaatumittareista on saatu hyviä käyttökokemuksia mm. tarkennettaessa jokien ravinnekuormituslaskelmia ja seurattaessa vesistörakentamisen vedenlaatuvaikutuksia. Rannikkovesien ja järvien tilan seurannassa satelliittikuviin perustuva kaukokartoitus on kiinnostava menetelmä.
Haasteita - Monista edistysaskeleista huolimatta uusien menetelmien laajempi käyttöönotto vesistöjen seurannoissa on ollut hidasta. Kenttämittareiden laajempaa käyttöönottoa ovat hidastaneet mm. itse mittareihin liittyvät rajoitteet, kuten se, ettei fosforia, rehevöitymiseen keskeisesti vaikuttavaa ravinnetta, voida vielä suoraan luotettavasti mitata kenttämittareilla. Mittareiden helppokäyttöisyydessä ja kenttäkelpoisuudessa on vielä parantamisen varaa ja niiden hankinta- ja käyttökustannukset ovat toistaiseksi melko korkeat. Lisäksi aineistojen käsittely vaatii erikoisosaamista. Uusiin menetelmiin liittyvän asiantuntemuksen kehittämisen ja ylläpitämisen varmistaminen on tärkeää myös ympäristöhallinnossa, joka vastaa vesien tilan seurannasta maassamme.
Uunituoreessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisussa (Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet) käydään läpi uusia seurantamenetelmiä ja niiden mahdollisuuksia sekä käyttöön liittyviä haasteita. Menetelmissä keskitytään lähinnä automaattiseen mittaukseen tarkoitettuihin kenttämittareihin, mutta sivutaan myös mm. kaukokartoitusta. Lisäksi käydään läpi aineistojen laadunvarmistukseen liittyviä kysymyksiä sekä arvioidaan menetelmien käyttökelpoisuutta erilaisiin käytännön tarpeisiin. Selvityksessä kerrotaan myös uusien menetelmien käytöstä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Toinen tuore julkaisu toimii käytännön oppaana virtavesien jatkuvatoimiseen veden laadun mittaamiseen. Oppaan tavoitteena on auttaa etenkin uutta käyttäjää jatkuvatoimisen vedenlaatumittarin hankinnassa, käytössä ja aineiston käsittelyssä.
Julkaisut laadittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa "Uudet teknologiat ja toimintamallit automaattimittauksissa" -hankkeessa, jota rahoittaa ympäristöministeriö vuosina 2015 - 2016. Opas tehtiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Työt liittyvät laajaan Monitor 2020 -ohjelmaan sekä muihin seurantojen uudistamista edistäviin hankkeisiin.
Julkaisut:
- Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet Marjo Tarvainen, Helmi Kotilainen, Janne Suomela. Raportteja 86/2015
- Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen. Käytännön opas Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Marjo Tarvainen. Opas 5/2015
Lisätietoja:
Marjo Tarvainen, erikoissuunnittelija, puh. 0295 023 048, [email protected]
Janne Suomela, johtava asiantuntija, puh. 0295 022 947, [email protected]
- Publiceringsdatum
- 2016-02-11