- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2015
Täplärapu elvytti ravustuskulttuurin mutta on iso riski jokiravulle (Pohjois-Savon ELY-keskus)
Ravustuskausi alkaa tiistaina 21.7. klo 12, ja tuhansilla Järvi-Suomen kesämökeillä nautitaan ensi viikolla jälleen rapuherkkuja.
Suurin osa Järvi-Suomen rapusaaliista on täplärapua, ja pääosa pyydetään Hämeen ja Pirkanmaan suurista reittivesistä. Parhaat jokirapukannat ovat pienissä latvavesissä, ja eniten niitä saadaan Keski-Suomesta.
Täplärapu kotiutettiin Suomeen rapuruton jo yli sata vuotta sitten tuhoamien alkuperäisten jokirapukantojen tilalle. Täpläravun myötä ravustuskulttuuri on noussut uuteen kukoistukseen. Suomessa on jo yli 100 000 ravustajaa, ja joka kolmas suomalainen syö kotimaisia rapuja. Rapusaaliin arvo on huomattavan suuri, ja myös monet kaupalliset kalastajat saavat ravustuksesta lisätuloja.
Rapuja ei saa siirtää uusiin vesiin ilman ELY-keskuksen lupaa
Täpläravun menestyksen kääntöpuolena on jokiravun ahdinko. Käytännössä kaikki täplärapukannat kantavat jokiravulle tuhoisaa rapuruttoa, vaikka eivät itse siitä välttämättä kärsikään. Siksi on erittäin tärkeää, ettei täplärapuja summittaisesti siirretä uusiin vesiin.
Kalastuslain mukaan täpläravun kotiutusistutukseen tarvitaan aina ELY-keskuksen lupa. Luvan myöntämisen ehtona on, ettei elinvoimaisia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja vaaranneta. On syytä huomata, että lupa tarvitaan myös jokirapujen siirtoistutukseen. Luvaton istutus on rikoslain mukaan rangaistava teko.
Rapuruton torjumiseksi on syytä käyttää vain pakastettuja tai pyyntivesistöstä kalastettuja syöttejä. Rapuja ei myöskään pidä sumputtaa muualla kuin pyyntivesistössä, eikä pyydyksiä tulisi siirtää vesistöstä toiseen. Jos siirto on välttämätöntä, on pyydykset desinfioitava asianmukaisesti.
Alueelliset suunnitelmat ohjaavat rapukantojen hoitoa
Viime vuonna hyväksytyssä kansallisessa rapustrategiassa edellytetään, että kalastusalueet laativat yhteistyössä viranomaisten kanssa suunnitelmat ohjaamaan rapukantojen hoitoa. Tavoitteena on erityisesti säilyttää ja elvyttää jokiravun kantoja. Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnalliset suunnitelmat ovat parhaillaan viimeisteltävänä. Hämeeseen ja Pirkanmaalle suunnitelma laadittiin jo vuonna 2002.
Täplärapuhavainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaalissa
Täplärapu on Suomessa vieraslaji, jonka levinneisyyttä viranomaiset seuraavat raputalouden suunnittelua ja hoidon ohjausta varten. Havainnot uusista luvattomiin istutuksiin perustuvista täplärapuesiintymistä voi ilmoittaa suoraan ELY-keskukselle tai vieraslajiportaalissa www.vieraslajit.fi.
- Kansallinen rapustrategia (mmm.fi)
Lisätiedot:
Etelä-Savo: kalastusbiologi Teemu Hentinen, p. 0295 024 037
Häme ja Pirkanmaa: kalastusbiologi Hannu Salo, p. 0295 025 095
Keski-Suomi: kalatalouspäällikkö Matti Sipponen, p. 0295 024 600
Pohjois-Karjala: kalatalousasiantuntija Heli Peura, p. 0295 026 188
Pohjois-Savo: kalatalousasiantuntija Kari Kosunen, p. 0295 026 585
- Publiceringsdatum
- 2015-07-17