- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Saaristoluonto ilmastonmuutoksen myllerryksessä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Luonto on muutoksessa myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 31.8.2019.
Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa perinnebiotooppien umpeenkasvua
Varsinais-Suomea voidaan pitää perinnebiotooppien aarreaittana ja varsinkin Saaristomerellä perinnebiotoopit ovat kohtuullisesti säilyneet, sillä voimallinen maa- ja metsätalous on saaristossa harvinaista. Eläintenpito on vähentynyt ja kohteet kasvavat umpeen. Ilmastonmuutos lisää haastetta, sillä lämpötilojen muutoksen ja kasvukauden pidentymisen seurauksena perinnebiotooppien ja maiseman avoimuuden ylläpitämiseksi tarvitaan yhä intensiivisempää laiduntamista.
Perinnebiotoopit, kuten laitumet ja niityt, ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteisen karjatalouden, niiton ja laidunnuksen seurauksena. Vuosisataisen hoidon myötä niille on kehittynyt omaleimainen lajisto. Niiden määrä on maatalouden muutosten myötä vähentynyt 1960-luvun jälkeen yli 90 %.
Lajisto muuttuu ilmaston lämpiämisen seurauksena
Saariston herkät elinympäristöt sijaitsevat kuin porttina Suomeen, kun lajien esiintymisalueet leviävät etelästä pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Hiittisten lounaispuolella sijaitsevalla Örön linnakesaarella on tehty perhosten lajistotutkimuksia 90-luvun alusta lähtien:
"Valopyydyksiin tulevien perhoslajien määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia eli noin sadalla lajilla 1990-alusta", kertoo Jaakko Kullberg, joka toimii vanhempana asiantuntijana Sitowise Oy:ssä.
Samankaltaisia tuloksia on saatu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa yöperhosseurannassa, joka aloitettiin keväällä 1993.
"Lajimäärän kasvu on voimakkainta Lounais-Suomessa, jossa lajimäärät ovat tutkimusjakson aikana nousseet lähes 50 lajilla", kertoo erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.
Saariston pirstoutuneessa ympäristössä on haastavaa ylläpitää ekologisten verkostojen kytkeytyneisyyttä, joka mahdollistaisi lajeille siirtymisen alueelta toiselle ilmasto-olosuhteiden muuttuessa: useille lajeille on mahdotonta siirtyä saarelta toiselle. Lisäksi epäedulliset olosuhteet voivat romahduttaa koko populaation. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lähes 30 vuotta jatkuneen täpläverkkoperhosten populaatiotutkimuksen tulokset Ahvenanmaalta kertovat, että sääolot saariryhmässä ovat yhtenäistyneet ja perhosen kannanvaihtelut synkronoituneet. Tämä tekee lajin haavoittuvaiseksi sääolosuhteille, sillä huonot olosuhteet voivat romahduttaa kaikkia paikallispopulaatioita samanaikaisesti.
Ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutuksia luontoon vaikea ennustaa
Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa. Sitä miten lounaissuomalainen luonto kokonaisuutena muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena, on haastavaa ennustaa, sillä muutoksen vaikutukset vaihtelevat lajista ja ekosysteemistä toiseen. Lajikohtaiset vaikutukset riippuvat muun muassa lajin elinkierron nopeudesta, leviämiskyvystä ja elinympäristövaatimuksista.
CANEMURE-hanke vauhdittaa maakunnan ilmastotyötä päästöjen vähentämiseksi
Ilmastonmuutoksen hillinnän haaste on valtava. Se kytkeytyy luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä kestämättömiin kulutus- ja tuotantotapoihin. Systemaattisten päästövähennystavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden valinta ovat tarpeen myös maakuntatasolla. Lounais-Suomessa asetettiin v. 2017 tavoitteeksi hiilineutraali maakunta 2040 mennessä. Tavoitteet ovat tästä edelleen tiukentumassa.
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan laaditaan ilmastotiekartat vuoteen 2030 kuusivuotisen Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeen aikana. Yhteistyössä ovat mukana alueen lukuisat toimijat, joiden asiantuntemusta, kehittämishalua ja voimavaroja tarvitaan. Maakunnan päästökehitystä seurataan säännöllisesti.
Lisätietoja
Luonnonsuojelu, projektikoordinaattori Maria Yli-Renko, 0295 023 020
CANEMURE-hanke, erityisasiantuntija Merja Haliseva-Soila, 0295 022 863
ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi
(Kuvat: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuvapankki)
- Publiceringsdatum
- 2019-08-28